Mikro-ohjainpiiriin integroitu reaaliaikainen kello- ja kalenterilohko tarjoaa suunnittelijoille kätevän tavan vähentää tarvittavien komponenttien lukumäärää ja leikata ohjelmointikuluja älykkäissä mittareissa ja muissa vastaavissa sovelluksissa.
Esineiden internetin pitäisi mennä, mutta millä laitteilla, millä verkkotekniikalla ja minkälaisilla pilvipalveluilla? Avnet Silican alusta voi auttaa suunnitteluratkaisuja tekeviä.
Useiden toisistaan riippumattomien kellosignaalien tuottaminen useita suorittimia sisältäviin FPGA- taiSoC-järjestelmiin tuo monimutkaisia haasteita laitteiden suunnittelijoille. Käyttäjän ohjelmoitava monilähtöinen kellogeneraattoripiiri tarjoaa tähän helpon ja kustannustehokkaan ratkaisun.
Majakaksi kutsutaan anturilaitetta, joka lähettää keräämänsä datan eteenpäin matalatehoisen bluetoothin avulla. Tällainen laite voi myös itse kerätä tarvitsemansa energian.
Suorituskykyä, monipuoliset liitännät, leveämpi liitin ja äärimmäisen vähävirtainen toteutus. Ei ihme, että SMARC 2.0 puhuttaa sulautettujen sovellusten kehittäjiä.
V2X ja esineiden internet ovat autojen seuraava teknologinen taistelukenttä. Se, miten otamme ensimmäiset kriittiset askeleet nyt määrittelee, miten nopeasti pääsemme täysin automatisoituihin robottiautoihin.
Autonvalmistajat ovat siirtyneet halogeeni- ja hehkulampuista ledeihin. Takavalot, suuntavilkut, ajovalot, sumuvalot, huomiovalot, jarruvalot ja jopa kuskin apujärjestelmien infrapunavalaistus voidaan kaikki toteuttaa ledeillä. Näissä valon ohjaus, luotettavuussa, tehonkulutus, estetiikka ja ylipäätään valaistuksen kirkkaus ovat parempia. Näillä eri järjestelmillä on hyvin erilaiset ohjausvaatimukset ja tarve erilaisiin piiritoteutuksiin, jotta joka sovelluksessa saataisiin käyttöön kaikki mahdolliset hyödyt.
Peruspuhelimissa tarvitaan huolellista tasapainoa suorituskyvyn, tehonkulutuksen ja hinnan välillä. ARM Cortex-A35-prosessori 64- ja 32-bittisine tiloineen vastaa näihin haasteisiin hienosti.
Suunniteltaessa valolähdettä optisten anturien testaukseen on huomioitava useita seikkoja. Laitteen tulisi olla helposti muunneltavissa ja perustua standardikokoisiin ledeihin. Lisäksi valovoiman pitää olla helposti säädettävissä takaisinkytkentäanturien avulla. Lämmönhallinnan vuoksi toimintavirran tulisi olla vähäinen. Mekaniikka kannattaa suunnitella niin, että optisten diffuusorilevyjen ja välikappaleiden lisääminen valolähteen ja testattavan kohteen välille on helppoa.
Bluetooth Low Energy on avainasemassa esineiden internetin menestyksessä ja siitä on tullut IoT-sovellusten de facto -standardi. Sitä käytetään puettavissa laitteissa, mutta yhä enemmän myös kotiautomaation sovelluksissa.
CPLD-piirien (Complex Programmable Logic Device) arkkitehtuurissa on tapahtunut viime vuosina lukuisia muutoksia, jotka laajentavat huomattavasti tämäntyyppisten komponenttien sovellusalaa ja hämärtävät CPLD- ja FPGA-piirien välistä rajaa.
Esineiden internet lupaa avata yrityksille paljon uusia mahdollisuuksia uusien ja jännittävien palvelujen muodossa. Laitekirjon ja bisnessalaisuuksien liittyessä nettiin tarvitaan kuitenkin ankaraa ja luotettavaa tietoturvaa.
Lähes mitä tahansa teholähteitä voi kytkeä rinnakkain, mutta joskus se vaatii useiden ulkoisten komponenttien käyttämistä. Käyttäjän on tunnettava tarkasti kunkin laitteen ominaisuudet, eikä yhdistelmällä aina päästä yhtä hyvään suorituskykyyn kuin isommalla yksittäisellä teholähteellä.
Molemmin päin liitäntäänsä istuva C-tyypin USB-liitin yksinkertaistaa tietokoneiden ja ulkoisten laitteiden tapaa siirtää dataa ja virtaa molempiin suuntiin. USB-C-ekosysteemi on käynnistämässä aikakautta, jossa jokainen laite tarvitsee vain yhden pienen kaapelin.
RF-järjestelmät tarvitsevat tehovahvistimia (PA) tuottaakseen lineaarisesti tehokkaan korkean lähtötehon. Kun järjestelmät siirtyvät korkeamman asteen modulaatiomenetelmiin, kuten 64/128/256 Quadrature Amplitude Modulation (QAM), niiden on myös tarjottava korkea lineaarisuus ja tehokkuus tiheämmissä ympäristöissä, joissa huippu-keskimääräinen tehosuhde on tiukka.
Yritysten hyödyntämä data on noussut generatiivisen tekoälyn myötä valokeilaan. Siellä paistattelevat myös tulevaisuuden osaajat, joita kaivataan tekoälyn mullistamiin uudenlaisiin työtehtäviin, kirjoittaa Kyndryl Finlandin maajohtaja Piia Hoffsten-Myllylä.