ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
2026  # megabox i st f wallpaper

IN FOCUS

IoT-piireillä päästöt kuriin

IoT-teknologia on nousemassa keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen ratkaisuissa. Vaikka laitteiden valmistus ja käyttöönotto vaativat energiaa, pitkän aikavälin säästöt ylittävät kulut moninkertaisesti. Tuoreiden analyysien mukaan IoT voi säästää jopa kahdeksankertaisesti sen energiamäärän, jonka se itse kuluttaa elinkaarensa aikana.

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

logotypen

bonus # recom webb
TMSNet  advertisement
ETNdigi
2026  # megabox i st f wallpaper
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

Parempi kuin koskaan aiemmin – SMARC 2.0

Tietoja
Kirjoittanut Peter Eckelmann, MSC Technologies
Julkaistu: 16.12.2016
  • Sulautetut

Suorituskykyä, monipuoliset liitännät, leveämpi liitin ja äärimmäisen vähävirtainen toteutus. Ei ihme, että SMARC 2.0 puhuttaa sulautettujen sovellusten kehittäjiä.

Artikkelin kirjoittaja Peter Eckelmann toimii MSC Technologies GmbH:n sulautettujen korttien tuotemarkkinoinnista vastaavana päällikkönä.

Sulautettujen tekniikoiden standardointiryhmä SGeT (Standardization Group for embedded Technologies) lanseerasi viime kesänä version 2.0 sulautettujen moduulien SMARC-standardista. Ensimmäisiä kortteja nähtiin jo viime keväänä Nünrbergin Embedded World -näyttelyssä Saksassa. Uuden määrityksen ympärillä olevan hypen takia kannattaa katsoa tarkemmin tätä ”äärimmäistä” vähävirtaisten prosessorimoduulien standardia ja verrata sitä SMARC 1.1-, Qseven- ja muihin standardeihin.

Sulautettujen moduulien standardit Qseven ja SMARC ovat molemmat SGeT-ryhmittymän täydessä hallinnassa, minkä takia monet yritykset ovat lähettäneet edustajiaan molempien standardien työryhmiin. Vuonna 2015 monet Qseven-työryhmän SDT.02 jäsenet tulivat siihen tulokseen, että Qseven-standardin taustalevylle signaaleja siirtävä 230-nastainen MXM-2-liitin oli täysin käytetty, eikä siihen voinut enää tuoda mitään lisäsignaaleja. Monissa ”todellisissa” sulautetuissa sovelluksissa oli kiire lisätä sulautetun laitteiston signaaleja, mikä ylitti Qseven-liittimen kapasiteetin.

Seuraavaksi leveämpi MXM-3 liitin oli 314 nastoineen vaihtoehto, josta puhuttiin jo SMARC 1.1 -standardia kehitettäessä. Samaan aikaan uudelleen kokoon kutsutun SGeT:n työryhmä SDT.01:n tehtävänä oli ei enempää eikä vähempää kun seuraavan polven SMARC-standardin määrittely. Monet Qseven-työryhmän yritysjäsenet olivat sitä mieltä, ettei markkinoille sopinut kahta samaa liitintä mutta eri nastajärjestystä käyttävää kilpailevaa standardia, ja siksi he liittyivät SMARC-työryhmään SDT.01 auttaakseen äärimmäisen vähävirtaisten prosessorimoduulien määrittelyssä.

Kaikkien tärkeiden prosessorisovellusten signaalien piti olla käytettävissä, mutta monet vanhemmat signaalit poistettiin määrittelystä, jotta saatiin nastoja vapaaksi uusille liitännöille, jotka toivat lisää nopeutta ja pienemmän nastamäärän. Tämä johtaisi toiminnallisuuden ja suorituskyvyn optimointiin. Siksi taaksepäin yhteensopivuus SMARC 2.0:sta SMARC 1.1:een ei ollut julkilausuttu tavoite, eikä sitä ole saavutettukaan (tai vain hyvin monien rajoitusten kanssa). Sen sijaan on saavutettu äärimmäisen tehokas standardi sekä ARM/RISC- että x86-prosessoreille.

SMARC-standardiin sisältuu kaksi moduulikokoa (82 x 50 mm ja 82 x 80 mm) ja siksi se tuo prosessorimoduulien rakentelijoille riittävästi joustavuutta toteuttaa oikea valikoima toimintoja optimaalisella kustannusten ja suorituskyvyn suhteella. Pienempi koko tarjoaa riittävästi tilaa yksisiruiselle järjestelmäpiirille kuten Intelin Atomille tai NXP:n i.MX6:lle, joihin voidaan lisätä DRAM-muisteja ja flash-piirejä. Jos moduuli on tarkoitettu vaativampiin sovelluksiin ethernetin kylkeen, voidaan kortilla tarvita lisäohjainpiirejä, jotka edellyttävät suurempaa korttiformaattia. Tämä pätee erityisesti silloin, kun vaaditaan RF-toimintoja kuten WLAN-, Bluetooth- tai 3G/4G-dataliikennettä. Tällöin kortille lisätään radiomoduuli, jolle standardi määrittelee jopa antenniliittimien sijoittelun.

Kuva 1. SMARC 2.0 -standardin signaalit 314-nastaisessa MXM-3 -liittimessä.

Verrattuna aikaisempaan SMARC 1.1 -määritykseen 2.0-laajennukseen lisättiin useita uusia liitäntöjä. Näihin kuuluu toinen LVDS-liitäntä, jota voidaan käyttää ajamaan suuriresoluutioisia LCD-näyttöjä kaksikanavaisesti yhdessä ensimmäisen LVDS-kanavan kanssa (mikä antaa mahdollisuuden aina täysteräväpiirtoiseen TFT-resoluutioon), tai vaihtoehtoisesti voidaan operoida kahta erillistä näyttöä erillisillä LVDS-kanavilla. Uusi standardi mahdollistaa myös LVDS-nastojen vaihtoehtoisen käytön DSI- tai sulautetulle DisplayPort-väylälle (eDP). Tämän toteuttamiseksi pienemmän LCD-näytön rinnakkaisista RGB-linjoista piti luopua, mutta uusissa näytöissä ja moderneissa sovelluksissa näille ei ole enää tarvetta.

Jo valmiin HDMI-grafiikkaportin viereen uusi standardi toi yhdistetyn HDMI/DP-portin, joka on määritelty DP++:ksi, koska se toteuttaa signaalit niin DisplayPort-, HDMI- ja DVI-liitännöille. Yhdessä HDMI- ja LVDS-porttien kanssa se avaa mahdollisuuden ajaa erillisesti kolmea eri näyttöjärjestelmää (sillä oletuksella, että moduulin mikroprosessori tukee kolmea itsenäistä näyttöä, tottakai).

SMARC 1.1:ssä oli vain yksi gigabitin ethernetin liitäntä, mitä on nyt kasvatettu kahteen, koska modernit sovellukset yleensä vaativat kahta LAN-porttia ohjaamaan kahta ethernet-aliverkkoa. Lähinnä tällä pidetään kaksi tietoliikennealuetta – esimerkiksi anturi- ja verkonhallinta IoT-yhdyskäytävässä – erillään. Reaaliaikaiset käynnistyssignaalit on lisätty molempiin ethernet-portteihin, jotta niihin saadaan reaaliaikatoiminnallisuus IEEE1588:n mukaisesti.

SMARC 2.0 sisältää jopa neljä PCI Express -liitäntää eli yhden enemmän kuin 1.1-standardi. Joillakin alustoilla voidaan käyttää optiona PCI x4 -väylää, joka tuo merkittäviä parannuksia suorituskykyyn. USB:ssä tilanne on samanlainen, sillä kolmen USB 2.0 -portin lisäys tuo käyttöön jopa kuusi USB 2.0 -liitäntää kahden USB 3.0:n rinnalle. Tämä korostaa SMARC-standardin suorituskykyä x86-alustoilla, koska nämä prosessorit vaativat aina enemmän USB-portteja.

ARM/RISC-alustoille korteilla on kaksi USB-porttia, jotka optiona tukevat asiakastoiminnallisuutta (Client). Edelleen x86:sta varten toinen kahdesta SPI-väylästä laajennettiin eSPI-väyläksi. Kahta audioliitäntää voidaan käyttää rinnan, toista I2S-audiolle jota ARM-prosessorit käyttävät, ja toinen HD-audiolle, joka on x86-prosessorien standardikoodekki.

Tuki suosiotaan menettävälle 8-bittiselle MMC/SD-kortille on jätetty pois, kun taas 4-bittinen SDIO-liitäntä on säilytetty suosittujen SD-korttien takia. Myös rinnakkainen kameraliitäntä jätettiin pois, jotta saatiin tilaa edellä mainituille uusille väylille. Sen sijaan kortilla on edelleen kaksi MIPI CSI-2 -liitäntää, yksi kaksilinjainen ja toinen nelilinjainen. Tämä tekee SMARC 2.0:sta kameraliitännöiltään leveimmän ja joustavimman kaikista COM-standardeista (Computer-on-Module). Eikä siinä vielä kaikki: SMARC 2.0 pitää sisällään myös SATA-liitännän, 12 GPIO-liitäntää, kaksi CAN-väylää ja jopa neljä UART-sarjaliitäntää, jotka ovat aina tärkeitä sulautetuissa sovelluksissa.

Yksi SMARC 2.0 -standardin parhaiten aikaa kestävistä ominaisuuksista on suuri joukko käytettävissä olevia linjoja MXM-3-liittimessä. Näitä voidaan käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi uusien liitäntöjen lisäämiseen, joita emme vielä edes tiedä. Tämä standardin laajennusmahdollisuus varmistaa sen, että sitä voidaan parantaa myöhemmin ilman, että tämä päivän peruslevyt tai moduulit muuttuvat käyttökelvottomiksi. Mikään nykyisistä SMARC 2.0 -standardiin suunnitteluista laitteista ei joudu hukatuksi, kun uusia standardiversioita julkaistaan. Päinvastoin, standardiin on sisäänrakennettu päivitettävyys, joten investoinnit tulevat suojatuksi. Lisäturvaa tuo se tosiseikka, että kaikki sulautettujen moduulien keskeiset valmistajat olivat mukana SGeT:n SMARC-työryhmissä, kun standardia määriteltiin ja ne ovat kaikki julkistaneet suunnitelmansa tarjota standardia tukevia tuotteita markkinoille.

Kuva 2. MSC:n SMARC 2.0 -moduuli NXP i.MX6-sovellusprosessorilla.

Avnet Embeddedin ja MSC Technologiesin ensimmäinen SMARC 2.0 -moduuli perustui NXP:n Arm Cortex-A9 pohjaiseen i.MX6-prosessoriin. Sitä tukeva peruslevy pohjaa Mini-ITX-formaattiin. MSC SM2S-IMX6 -moduuli tukee neli-, kaksi- ja yksiytimisiä prosessoreita sekä uusia ”Plus”-prosessoreita, joissa datankäsittely ja grafiikanprosessointi on tehokkaampaa. Moduuli on pienempää formaattia (82 x 50 mm) ja se tukee jopa 4 gigatavun DRAM-muistia ja 64 megatavun sulautettua eMMC-flashia. Integroitu MicroSD-korttipaikka mahdollistaa lähes minkä tahansa kokoisten flash-korttien liittämisen, ja molempia flash-muisteja voidaan käyttää käynnistämiseen ja jopa käyttöjärjestelmän tallennuspaikaksi.

HDMI- ja LVDS-grafiikkaliitännöistä voidaan ajaa FullHD-tasoista näyttöä. Moduuli tukee PCI Express Gen. 2.0 ja SATA II -liitäntää aina 3.0 Gbps -nopeuteen, sekä viittä USB 2.0 -isäntäliitäntää ja OTG-liitäntää (isäntä/asiakas) gigabitin ethernet -liitännän, 4x UART, 2x SPI, 2x I2C ja kahden CAN-väylän lisäksi. MIPI CSI-2 -liitäntää voidaan käyttää kameratulona. Uusi moduuli on tarjolla erilaisina versioina teollisuuslämpötiloissa (-40°...+85°C ) sekä kulutuslaitteiden lämpötila-alueelle.

Uuden SMARC 2.0 -moduulin sisäinen rakenne käyttää samaa laiteydintä kuin MSC:n suositut Qseven- ja nanoRISC-moduulit, jotka perustuvat NXP:n i.MX6-prosessoriin. Siksi täysi ohjelmistotuki on tarjolla alusta alkaen, käynnistyslataimesta käyttöjärjestelmään, ajureista työkaluihin. Tämä pitää sisällään Yocto Linuxin ja Androidin. Tuki Windows Embedded Compactille (WEC2013 ja WEC7) ja muille linux-versioille on tulossa myöhemmin.

Kuva 3. SMARC 2.0 -taustakortti MSC:ltä Mini-ITX-formaatissa.

Peruslevy (MSC SM2-MB-EP1) on mini-ITX-tyyppiä (170 x 170 mm) ja se mahdollistaa useimpien SMARC 2.0 -ominaisuuksien hyödyntämisen. Liitäntöjen laaja valikoima tekee siitä täydellisen valinnan SMARC 2.0 -moduulien evaluointiin, mtta sitä voidaan käyttää myös moniin volyymisovelluksiin.

MORE NEWS

AI-agentit eivät käyttäydy kuten tavalliset ohjelmistot

Check Point Software Technologies hakee asemaa tekoälyaikakauden tietoturvassa neljän pilarin strategialla ja kolmella yritysostolla. Yhtiön mukaan tekoäly muuttaa yritysten toimintaa niin nopeasti, että myös tietoturvan perusolettamukset on arvioitava uudelleen. Keskeinen väite on yksinkertainen. AI-agentti ei ole perinteinen sovellus.

Microsoftin raportti: Suomi jäänyt kärkivauhdista tekoälyssä

Generatiivisen tekoälyn käyttö kasvaa maailmalla nopeasti, mutta Suomi ei kuulu kehityksen terävimpään kärkeen. Microsoftin AI Economy Instituten tuoreen raportin mukaan 27,3 prosenttia Suomen työikäisestä väestöstä käytti generatiivisen tekoälyn työkaluja vuoden 2025 jälkipuoliskolla. Sijoitus globaalissa vertailussa on 28.

Yhden sirun lidar etenee tuotantoon

Silanna Semiconductor on siirtänyt FirePower-laserajurinsa tuotantoon. Yhtiön SL2001- ja SL2002-piirit yhdistävät resonanssikondensaattorin latauksen ja suurivirtaisen laserin laukaisun samalle sirulle, mikä pienentää lidar- ja etäisyysmittausjärjestelmien kokoa ja tehohäviöitä merkittävästi.

Yli 600 Linux-versiota – onko moninaisuus vahvuus vai heikkous?

DistroWatch listaa tällä hetkellä yli 600 aktiivista Linux-jakelua. Luku ei tarkoita 600 eri ydintä eikä 600 toisistaan täysin riippumatonta käyttöjärjestelmää. Kaikkien pohjalla on sama Linux-ydin, mutta sen ympärille rakennettu kokonaisuus vaihtelee radikaalisti. Linux ei ole yksi tuote vaan arkkitehtoninen alusta, jonka päälle syntyy satoja erilaisia toteutuksia.

Tekoäly tulee osaksi sulautettua alustaa

Microchip Technology haluaa tehdä edge-tekoälystä tuotantovalmiin ratkaisun ilman, että asiakas joutuu rakentamaan koko koneoppimisputkea itse. Yhtiö laajentaa tarjontaansa täysipinoiseksi ratkaisuksi, joka yhdistää mikro-ohjaimet, mikroprosessorit, FPGA-piirit, valmiit mallit, kehitystyökalut ja sovelluspohjat.

Järjestelmät eivät keskustele riittävästi keskenään

– Onnistuminen ei ole kiinni siitä, kuinka monta agenttia tai sovellusta yrityksellä on, vaan siitä, kuinka hyvin ne toimivat yhdessä. Tekoälyagentit tuottavat arvoa vasta silloin, kun ne on kytketty yrityksen dataan ja olemassa oleviin prosesseihin, sanoo Laura Hankalin, Salesforce Suomen ratkaisuarkkitehdeista vastaava johtaja.

Tekoälypalvelimiin kehitetään uutta ZAM-muistia

Tekoälypalvelimien muistiratkaisuihin on nousemassa uusi haastaja. Japanilais-amerikkalainen yhteisyritys SAIMEMORY kehittää Z-Angle Memoryä eli ZAM-muistia, jonka tavoitteena on tarjota korkea kapasiteetti, suuri kaistanleveys ja selvästi nykyisiä ratkaisuja parempi energiatehokkuus.

AMD vie nyt vauhdilla markkinaosuuksia Inteliltä

AMD jatkoi markkinaosuuksiensa kasvattamista vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä. Mercury Researchin tuoreiden lukujen mukaan yhtiö saavutti ennätyksellisen 41,3 prosentin palvelinliikevaihto-osuuden, mikä tarkoittaa 4,9 prosenttiyksikön kasvua vuodessa ja 1,8 prosenttiyksikköä edelliskvartaalista.

Kiinalaiset haastavat Donut Labin

Kiina kiristää tahtia kiinteän elektrolyytin akuissa juuri kun suomalainen Donut Lab on vihjannut omasta akkuavauksestaan. China Automotive Technology and Research Center (CATARC) valmistelema GB/T-standardi Solid-State Batteries for Electric Vehicles – Part 1: Terminology and Classification on etenemässä hyväksyntävaiheeseen ja tarkoitus julkaista heinäkuussa 2026.

Isoakin kojetaulua voi nyt ohjata yhdellä kosketusohjaimella

Microchip Technology on laajentanut autojen kosketusohjainten maXTouch M1 -sarjaa siten, että yhdellä ohjainratkaisulla voidaan kattaa jopa 42 tuuman levyinen, koko kojelaudan mittainen näyttö. Samalla tuoteperheeseen tuotiin ratkaisu myös 2–5 tuuman pienille näytöille.

Onko tabletista tulossa taas kiinnostava laite?

Tablet-markkina kasvoi vuonna 2025 lähes kymmenen prosenttia 162 miljoonaan toimitettuun laitteeseen. Useamman vaisun vuoden jälkeen suunta on jälleen ylöspäin. Samalla laitteiden rooli on muuttumassa. Tablet ei ole enää vain kevyt mediasoitin tai “sohva-PC”, vaan osa laajempaa tekoälyekosysteemiä.

Tarvitset 8-bittistä ohjausta? Tässä siihen minikortti

Kaikki sulautettu kehitys ei tarvitse 64-bittistä prosessoria ja gigatavujen muistia. Monessa ohjaus- ja anturisovelluksessa 8-bittinen mikrokontrolleri on edelleen järkevin ratkaisu. Tähän tarpeeseen vastaa ruotsalaisen iLabsin Challenger+ T3217, kompakti kehityskortti, joka rakentuu ATtiny3217 -mikro-ohjaimen ympärille.

Renesas tuo pienten jännitteiden galliumnitridin palvelimiin

Renesas Electronics laajentaa GaN-strategiaansa palvelinmarkkinaan. Yhtiö on solminut lisenssi- ja second source -sopimuksen Efficient Power Conversionin kanssa ja saa käyttöönsä matalajännitteisen eGaN-teknologian. Kohteena ovat erityisesti AI-palvelimien sisäiset DC–DC-muunnokset.

Etteplan: joka kymmenes koodaaja saattaa lähteä tekoälyn takia

Insinööri- ja teknologiayhtiö Etteplan käynnistää muutosneuvottelut Ohjelmisto- ja sulautetut ratkaisut -palvelualueellaan Suomessa. Neuvottelujen piirissä on 336 työntekijää, ja suunnitellut toimenpiteet voivat johtaa enintään 40 työsuhteen päättymiseen. Se tarkoittaa noin joka kymmenettä työntekijää.

NanoIC-pilottilinja vihittiin – EU tähtää alle 2 nanometriin

Belgialainen mikroelektroniikan tutkimuskeskus Imec on vihkinyt käyttöön NanoIC-pilottilinjan osana 2 000 neliömetrin puhdastilalaajennusta Leuvenin kampuksellaan. Hanke on keskeinen osa EU:n puolijohdestrategiaa ja tähtää alle kahden nanometrin järjestelmäpiiriteknologiaan.

Python menettää osuutta – erikoiskielet nousussa

Python on yhä maailman suosituin ohjelmointikieli, mutta sen johtoasema kapenee. Helmikuun TIOBE-indeksissä Pythonin osuus on 21,81 prosenttia. Laskua vuodessa on 2,08 prosenttiyksikköä. Vielä heinäkuussa 2025 osuus oli lähes 27 prosenttia.

Cadence tuo tekoälyagentit sirujen suunnitteluun

Cadence Design Systems on julkistanut uuden agenttipohjaisen tekoälyratkaisun, jonka tavoitteena on automatisoida sirujen etupään suunnittelu ja verifiointi. Uusi työkalu, ChipStack AI Super Agent, tuo EDA-työnkulkuun autonomisesti toimivia tekoälyagentteja, jotka generoivat RTL-koodia, laativat testipenkit ja testaussuunnitelmat, ajavat regressiotestejä sekä analysoivat ja korjaavat havaittuja virheitä.

Erittäin tarkka anturi virranmittaukseen

Allegro MicroSystems on julkistanut uuden Hall-ilmiöön perustuvan virta-anturin, joka nostaa eristettyjen magneettisten virtasensoreiden tarkkuuden uudelle tasolle. Yhtiön mukaan ACS37017 saavuttaa tyypillisesti 0,55 prosentin herkkyysvirheen koko elinkaaren ja lämpötila-alueen yli.

Nokia haluaa tekoälyagentit operaattorien avuksi

Nokia ja Telefónica testaavat tekoälyagenttien käyttöä televerkkojen rajapintojen hyödyntämisen helpottamiseksi. Tavoitteena on nopeuttaa niin sanottujen Network API -rajapintojen käyttöönottoa ja tehdä niistä kehittäjille helpommin lähestyttäviä.

GaN avaa tien 800 voltin AI-palvelimiin

AI-palvelinten tehontarve kasvaa nopeammin kuin datakeskusten perinteinen sähkönjakelu kestää. GPU-klusterit ja tekoälykiihdyttimet nostavat yksittäisten räkkien tehon kymmeniin kilowatteihin. Tämän vuoksi ala on siirtymässä kohti 800 voltin HVDC-arkkitehtuureja. Galliumnitridi nousee tässä murroksessa avainteknologiaksi.

bonus # recom webb mobox
2026  # mobox för wallpaper
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Älyä virtaamien mittaukseen

Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.

Lue lisää...

OPINION

Salasana ei suojaa enää kvanttiaikana

Salasanojen aika on ohi. Kvanttitietokoneet pakottavat koko tunnistautumisen ja kryptografian uudelleenarviointiin. Kyse ei ole yksittäisestä algoritmista vaan koko digitaalisen luottamuksen rakenteesta, kirjoittaa Yubicon teknologiajohtaja Christopher Harrell.

Lue lisää...

LATEST NEWS

  • AI-agentit eivät käyttäydy kuten tavalliset ohjelmistot
  • Microsoftin raportti: Suomi jäänyt kärkivauhdista tekoälyssä
  • Yhden sirun lidar etenee tuotantoon
  • Yli 600 Linux-versiota – onko moninaisuus vahvuus vai heikkous?
  • Tekoäly tulee osaksi sulautettua alustaa

NEW PRODUCTS

  • Erittäin tarkka anturi virranmittaukseen
  • Eikö 8 bittiä enää riitä? Tässä vastaus
  • Maailman pienin 120 watin teholähde DIN-kiskoon
  • Terävä vaste pienessä kotelossa
  • Click-kortilla voidaan ohjata 15 ampeerin teollisuusmoottoreita
 
 

Section Tapet