ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
ETNdigi-superbanner
2026  # megabox
41  #  square

IN FOCUS

3D-piirit pakottavat suunnittelun huomioimaan lämmön, tehon ja mekaniikan

3D-IC-arkkitehtuureihin siirtyville suunnittelutiimeille suorituskyvyn ja luotettavuuden jatkuva parantaminen tuo mukanaan tuttuja mutta yhä monimutkaisempia haasteita: miten hallitaan tehonkulutusta, poistetaan lämpöä ja otetaan huomioon erilaisten fysikaalisten ilmiöiden monimutkainen vuorovaikutus pinotuissa rakenteissa?

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

ETN

Oct Nov # TME square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

TECHNICAL ARTICLES

Parempi kuin koskaan aiemmin – SMARC 2.0

Tietoja
Kirjoittanut Peter Eckelmann, MSC Technologies
Julkaistu: 16.12.2016
  • Sulautetut

Suorituskykyä, monipuoliset liitännät, leveämpi liitin ja äärimmäisen vähävirtainen toteutus. Ei ihme, että SMARC 2.0 puhuttaa sulautettujen sovellusten kehittäjiä.

Artikkelin kirjoittaja Peter Eckelmann toimii MSC Technologies GmbH:n sulautettujen korttien tuotemarkkinoinnista vastaavana päällikkönä.

Sulautettujen tekniikoiden standardointiryhmä SGeT (Standardization Group for embedded Technologies) lanseerasi viime kesänä version 2.0 sulautettujen moduulien SMARC-standardista. Ensimmäisiä kortteja nähtiin jo viime keväänä Nünrbergin Embedded World -näyttelyssä Saksassa. Uuden määrityksen ympärillä olevan hypen takia kannattaa katsoa tarkemmin tätä ”äärimmäistä” vähävirtaisten prosessorimoduulien standardia ja verrata sitä SMARC 1.1-, Qseven- ja muihin standardeihin.

Sulautettujen moduulien standardit Qseven ja SMARC ovat molemmat SGeT-ryhmittymän täydessä hallinnassa, minkä takia monet yritykset ovat lähettäneet edustajiaan molempien standardien työryhmiin. Vuonna 2015 monet Qseven-työryhmän SDT.02 jäsenet tulivat siihen tulokseen, että Qseven-standardin taustalevylle signaaleja siirtävä 230-nastainen MXM-2-liitin oli täysin käytetty, eikä siihen voinut enää tuoda mitään lisäsignaaleja. Monissa ”todellisissa” sulautetuissa sovelluksissa oli kiire lisätä sulautetun laitteiston signaaleja, mikä ylitti Qseven-liittimen kapasiteetin.

Seuraavaksi leveämpi MXM-3 liitin oli 314 nastoineen vaihtoehto, josta puhuttiin jo SMARC 1.1 -standardia kehitettäessä. Samaan aikaan uudelleen kokoon kutsutun SGeT:n työryhmä SDT.01:n tehtävänä oli ei enempää eikä vähempää kun seuraavan polven SMARC-standardin määrittely. Monet Qseven-työryhmän yritysjäsenet olivat sitä mieltä, ettei markkinoille sopinut kahta samaa liitintä mutta eri nastajärjestystä käyttävää kilpailevaa standardia, ja siksi he liittyivät SMARC-työryhmään SDT.01 auttaakseen äärimmäisen vähävirtaisten prosessorimoduulien määrittelyssä.

Kaikkien tärkeiden prosessorisovellusten signaalien piti olla käytettävissä, mutta monet vanhemmat signaalit poistettiin määrittelystä, jotta saatiin nastoja vapaaksi uusille liitännöille, jotka toivat lisää nopeutta ja pienemmän nastamäärän. Tämä johtaisi toiminnallisuuden ja suorituskyvyn optimointiin. Siksi taaksepäin yhteensopivuus SMARC 2.0:sta SMARC 1.1:een ei ollut julkilausuttu tavoite, eikä sitä ole saavutettukaan (tai vain hyvin monien rajoitusten kanssa). Sen sijaan on saavutettu äärimmäisen tehokas standardi sekä ARM/RISC- että x86-prosessoreille.

SMARC-standardiin sisältuu kaksi moduulikokoa (82 x 50 mm ja 82 x 80 mm) ja siksi se tuo prosessorimoduulien rakentelijoille riittävästi joustavuutta toteuttaa oikea valikoima toimintoja optimaalisella kustannusten ja suorituskyvyn suhteella. Pienempi koko tarjoaa riittävästi tilaa yksisiruiselle järjestelmäpiirille kuten Intelin Atomille tai NXP:n i.MX6:lle, joihin voidaan lisätä DRAM-muisteja ja flash-piirejä. Jos moduuli on tarkoitettu vaativampiin sovelluksiin ethernetin kylkeen, voidaan kortilla tarvita lisäohjainpiirejä, jotka edellyttävät suurempaa korttiformaattia. Tämä pätee erityisesti silloin, kun vaaditaan RF-toimintoja kuten WLAN-, Bluetooth- tai 3G/4G-dataliikennettä. Tällöin kortille lisätään radiomoduuli, jolle standardi määrittelee jopa antenniliittimien sijoittelun.

Kuva 1. SMARC 2.0 -standardin signaalit 314-nastaisessa MXM-3 -liittimessä.

Verrattuna aikaisempaan SMARC 1.1 -määritykseen 2.0-laajennukseen lisättiin useita uusia liitäntöjä. Näihin kuuluu toinen LVDS-liitäntä, jota voidaan käyttää ajamaan suuriresoluutioisia LCD-näyttöjä kaksikanavaisesti yhdessä ensimmäisen LVDS-kanavan kanssa (mikä antaa mahdollisuuden aina täysteräväpiirtoiseen TFT-resoluutioon), tai vaihtoehtoisesti voidaan operoida kahta erillistä näyttöä erillisillä LVDS-kanavilla. Uusi standardi mahdollistaa myös LVDS-nastojen vaihtoehtoisen käytön DSI- tai sulautetulle DisplayPort-väylälle (eDP). Tämän toteuttamiseksi pienemmän LCD-näytön rinnakkaisista RGB-linjoista piti luopua, mutta uusissa näytöissä ja moderneissa sovelluksissa näille ei ole enää tarvetta.

Jo valmiin HDMI-grafiikkaportin viereen uusi standardi toi yhdistetyn HDMI/DP-portin, joka on määritelty DP++:ksi, koska se toteuttaa signaalit niin DisplayPort-, HDMI- ja DVI-liitännöille. Yhdessä HDMI- ja LVDS-porttien kanssa se avaa mahdollisuuden ajaa erillisesti kolmea eri näyttöjärjestelmää (sillä oletuksella, että moduulin mikroprosessori tukee kolmea itsenäistä näyttöä, tottakai).

SMARC 1.1:ssä oli vain yksi gigabitin ethernetin liitäntä, mitä on nyt kasvatettu kahteen, koska modernit sovellukset yleensä vaativat kahta LAN-porttia ohjaamaan kahta ethernet-aliverkkoa. Lähinnä tällä pidetään kaksi tietoliikennealuetta – esimerkiksi anturi- ja verkonhallinta IoT-yhdyskäytävässä – erillään. Reaaliaikaiset käynnistyssignaalit on lisätty molempiin ethernet-portteihin, jotta niihin saadaan reaaliaikatoiminnallisuus IEEE1588:n mukaisesti.

SMARC 2.0 sisältää jopa neljä PCI Express -liitäntää eli yhden enemmän kuin 1.1-standardi. Joillakin alustoilla voidaan käyttää optiona PCI x4 -väylää, joka tuo merkittäviä parannuksia suorituskykyyn. USB:ssä tilanne on samanlainen, sillä kolmen USB 2.0 -portin lisäys tuo käyttöön jopa kuusi USB 2.0 -liitäntää kahden USB 3.0:n rinnalle. Tämä korostaa SMARC-standardin suorituskykyä x86-alustoilla, koska nämä prosessorit vaativat aina enemmän USB-portteja.

ARM/RISC-alustoille korteilla on kaksi USB-porttia, jotka optiona tukevat asiakastoiminnallisuutta (Client). Edelleen x86:sta varten toinen kahdesta SPI-väylästä laajennettiin eSPI-väyläksi. Kahta audioliitäntää voidaan käyttää rinnan, toista I2S-audiolle jota ARM-prosessorit käyttävät, ja toinen HD-audiolle, joka on x86-prosessorien standardikoodekki.

Tuki suosiotaan menettävälle 8-bittiselle MMC/SD-kortille on jätetty pois, kun taas 4-bittinen SDIO-liitäntä on säilytetty suosittujen SD-korttien takia. Myös rinnakkainen kameraliitäntä jätettiin pois, jotta saatiin tilaa edellä mainituille uusille väylille. Sen sijaan kortilla on edelleen kaksi MIPI CSI-2 -liitäntää, yksi kaksilinjainen ja toinen nelilinjainen. Tämä tekee SMARC 2.0:sta kameraliitännöiltään leveimmän ja joustavimman kaikista COM-standardeista (Computer-on-Module). Eikä siinä vielä kaikki: SMARC 2.0 pitää sisällään myös SATA-liitännän, 12 GPIO-liitäntää, kaksi CAN-väylää ja jopa neljä UART-sarjaliitäntää, jotka ovat aina tärkeitä sulautetuissa sovelluksissa.

Yksi SMARC 2.0 -standardin parhaiten aikaa kestävistä ominaisuuksista on suuri joukko käytettävissä olevia linjoja MXM-3-liittimessä. Näitä voidaan käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi uusien liitäntöjen lisäämiseen, joita emme vielä edes tiedä. Tämä standardin laajennusmahdollisuus varmistaa sen, että sitä voidaan parantaa myöhemmin ilman, että tämä päivän peruslevyt tai moduulit muuttuvat käyttökelvottomiksi. Mikään nykyisistä SMARC 2.0 -standardiin suunnitteluista laitteista ei joudu hukatuksi, kun uusia standardiversioita julkaistaan. Päinvastoin, standardiin on sisäänrakennettu päivitettävyys, joten investoinnit tulevat suojatuksi. Lisäturvaa tuo se tosiseikka, että kaikki sulautettujen moduulien keskeiset valmistajat olivat mukana SGeT:n SMARC-työryhmissä, kun standardia määriteltiin ja ne ovat kaikki julkistaneet suunnitelmansa tarjota standardia tukevia tuotteita markkinoille.

Kuva 2. MSC:n SMARC 2.0 -moduuli NXP i.MX6-sovellusprosessorilla.

Avnet Embeddedin ja MSC Technologiesin ensimmäinen SMARC 2.0 -moduuli perustui NXP:n Arm Cortex-A9 pohjaiseen i.MX6-prosessoriin. Sitä tukeva peruslevy pohjaa Mini-ITX-formaattiin. MSC SM2S-IMX6 -moduuli tukee neli-, kaksi- ja yksiytimisiä prosessoreita sekä uusia ”Plus”-prosessoreita, joissa datankäsittely ja grafiikanprosessointi on tehokkaampaa. Moduuli on pienempää formaattia (82 x 50 mm) ja se tukee jopa 4 gigatavun DRAM-muistia ja 64 megatavun sulautettua eMMC-flashia. Integroitu MicroSD-korttipaikka mahdollistaa lähes minkä tahansa kokoisten flash-korttien liittämisen, ja molempia flash-muisteja voidaan käyttää käynnistämiseen ja jopa käyttöjärjestelmän tallennuspaikaksi.

HDMI- ja LVDS-grafiikkaliitännöistä voidaan ajaa FullHD-tasoista näyttöä. Moduuli tukee PCI Express Gen. 2.0 ja SATA II -liitäntää aina 3.0 Gbps -nopeuteen, sekä viittä USB 2.0 -isäntäliitäntää ja OTG-liitäntää (isäntä/asiakas) gigabitin ethernet -liitännän, 4x UART, 2x SPI, 2x I2C ja kahden CAN-väylän lisäksi. MIPI CSI-2 -liitäntää voidaan käyttää kameratulona. Uusi moduuli on tarjolla erilaisina versioina teollisuuslämpötiloissa (-40°...+85°C ) sekä kulutuslaitteiden lämpötila-alueelle.

Uuden SMARC 2.0 -moduulin sisäinen rakenne käyttää samaa laiteydintä kuin MSC:n suositut Qseven- ja nanoRISC-moduulit, jotka perustuvat NXP:n i.MX6-prosessoriin. Siksi täysi ohjelmistotuki on tarjolla alusta alkaen, käynnistyslataimesta käyttöjärjestelmään, ajureista työkaluihin. Tämä pitää sisällään Yocto Linuxin ja Androidin. Tuki Windows Embedded Compactille (WEC2013 ja WEC7) ja muille linux-versioille on tulossa myöhemmin.

Kuva 3. SMARC 2.0 -taustakortti MSC:ltä Mini-ITX-formaatissa.

Peruslevy (MSC SM2-MB-EP1) on mini-ITX-tyyppiä (170 x 170 mm) ja se mahdollistaa useimpien SMARC 2.0 -ominaisuuksien hyödyntämisen. Liitäntöjen laaja valikoima tekee siitä täydellisen valinnan SMARC 2.0 -moduulien evaluointiin, mtta sitä voidaan käyttää myös moniin volyymisovelluksiin.

MORE NEWS

GPT-Synopsys ryhtyy piirisuunnittelijaksi

OpenAI ja Synopsys kehittävät yhdessä piirisuunnitteluun erikoistuneen GPT-Synopsys-mallin. Tavoitteena on tekoäly, joka ei vain neuvo suunnittelijaa vaan käyttää itse Synopsysin EDA-työkaluja, tulkitsee niiden tuloksia ja muokkaa piirisuunnitelmaa niiden perusteella.

Vanha DDR4 on nyt DDR5:ää kalliimpaa

Muistimarkkinoilla on syntynyt poikkeuksellinen tilanne. Elinkaarensa lopussa oleva DDR4-muisti maksaa kapasiteettiin suhteutettuna jo selvästi enemmän kuin uudempi DDR5. Taustalla on tekoälybuumi, joka vetää valmistuskapasiteettia HBM- ja DDR5-muisteihin samalla, kun vanhojen järjestelmien DDR4-kysyntä ei katoa mihinkään.

Linux-takaportti piiloutuu tavalliseen sähköpostiliikenteeseen

Tietoturvayhtiö Rapid7 on löytänyt teleoperaattoreiden ja verkon reunalaitteiden Linux-järjestelmiin kohdistuvia uusia takaportteja, jotka pyrkivät piilottamaan toimintansa tavallisen verkkoliikenteen sekaan. AVERAT-haittaohjelma naamioi komentoliikenteensä sähköpostiliikenteeksi.

VTT hakee vauhtia kvanttiteknologian kaupallistamiseen

VTT haluaa vauhdittaa suomalaisen kvanttiosaamisen siirtymistä tutkimuksesta kaupallisiksi tuotteiksi ja liiketoiminnaksi. Työtä ryhtyy marraskuun alussa johtamaan tekniikan tohtori Jani Kivioja, jolla on taustaa sekä suprajohtavien kvanttipiirien tutkimuksesta että teknologiajohtamisesta Nokialla ja Picosunissa.

Phoenix Contact irrottaa PLC:n raudasta

Phoenix Contact tuo markkinoille Virtual PLCnext Controlin, ohjelmistopohjaisen PLC-logiikkaohjaimen, joka ei ole enää sidottu tiettyyn ohjainlaitteistoon. Ohjaussovelluksia voidaan ajaa teollisuus-PCä, reunalaskentalaitteessa tai palvelimella.

Fujitsu haastaa GPU-palvelimet ilmajäähdytetyllä AI-suorittimella

Fujitsu tuo marraskuussa markkinoille 2 nanometrin tekniikalla valmistettavan Monaka-Arm-palvelinprosessorin ja siihen perustuvat palvelimet. Yhtiön tavoitteena on ajaa vaativaa tekoälyinferenssiä erli -päättelyä ilman erillisiä GPU-kiihdyttimiä ja samalla pienentää datakeskusten tehon- ja jäähdytyksen tarvetta.

Saloon nousee kahden miljardin ja 230 megawatin datakeskus

Pohjoismainen datakeskusyhtiö atNorth suunnittelee Saloon noin kahden miljardin euron datakeskusta. FIN05-keskuksen ensimmäisen vaiheen sähköteho on 75 megawattia, mutta koko alue voidaan kasvattaa jopa 230 megawatin kokonaisuudeksi. Asiakkaiden palvelimet mukaan lukien Saloon tehtävät investoinnit voivat nousta jopa 12 miljardiin euroon.

Murata kutisti kolminapaisen kondensaattorin

Murata on aloittanut maailman pienimpien kolminapaisten keraamisten monikerroskondensaattorien massatuotannon. Uudet LLD-sarjan komponentit ovat kooltaan vain 0,6 × 0,3 millimetriä. Niiden avulla voidaan vakauttaa esimerkiksi älypuhelinten ja puettavien laitteiden tehokkaiden piirien syöttöjännitettä entistä pienemmässä tilassa.

Tekoäly pääsee ohjaamaan oskilloskoopin mittauksia

Australialainen Thort Werx on kehittänyt mittausalustan, jossa tekoäly voidaan tuoda suoraan mukaan mittauksen ohjaukseen. Ratkaisun ydin on Picogram-protokolla, jonka kautta AI voi vastaanottaa mittausdatan, analysoida sen ja määrittää, miten seuraava mittaus tehdään.

TDK heijastaa älylasien kuvan suoraan verkkokalvolle

TDK on esitellyt älylasit, joissa kuva heijastetaan suoraan verkkokalvolle vain 150 nanometrin paksuisen metaoptisen peilin avulla. Läpinäkyvä peili voidaan integroida suoraan silmälasilinssiin, joten älylasit voivat näyttää lähes tavallisilta silmälaseilta.

Bensiiniauton vuosisatainen valtakausi murtui

Pelkästään bensiinimoottorilla varustettujen autojen osuus maailman uusien autojen myynnistä on pudonnut ensimmäistä kertaa alle 50 prosentin. Vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla niiden osuus jäi 49 prosenttiin, kun vielä vuonna 2021 bensiiniautot hallitsivat markkinoita 73 prosentin osuudella.

Reorbit sertifioi tietoturvansa satelliittituotannon kasvaessa

Suomalainen satelliittivalmistaja Reorbit on saanut ISO/IEC 27001:2022 -tietoturvasertifikaatin. Sertifiointi kattaa yhtiön koko tietoturvan hallintajärjestelmän, mukaan lukien fyysiset ja digitaaliset ympäristöt sekä tiedonkäsittelyyn osallistuvat prosessit, järjestelmät ja henkilöstön.

Nanokuvio parantaa anoditonta litiumakkua

Eteläkorealaisen KAISTin (Korea Advanced Institute of Science and Technology.) tutkijat ovat hyödyntäneet puolijohteiden valmistuksesta tuttua nanokuviointia anodittoman litium-metalliakun kestävyyden parantamiseen. Nanorakenteinen kuparipinta ja vain noin 10 nanometrin MXene-kerros saavat litiumin kerrostumaan tasaisemmin ja ehkäisevät akkua vaurioittavien dendriittien muodostumista.

630 kilowattiin ilman PLC-päivitystä

Omron laajentaa taajuusmuuttajiensa tehoalueen 630 kilowattiin uudella R1-sarjalla. M1-sarjan käyttäjille siirtyminen suurempiin tehoihin on tehty mahdollisimman suoraviivaiseksi, sillä nykyiset PLC-ohjelmat ja toimilohkot toimivat Omronin mukaan sellaisenaan myös uudessa taajuusmuuttajassa.

AMD antaa AI-agentille pääsyn suunnittelutyökaluihin

AMD:n uusi Ross ei ole vain agentti, joka tyytyy neuvomaan kehittäjää tai kirjoittamaan koodia. Yhtiön agenttipohjainen tekoälyassistentti kytkeytyy suoraan sulautettujen järjestelmien suunnittelutyökaluihin, joissa se voi hakea tietoa, suorittaa komentoja ja ajaa kokonaisia työnkulkuja. Rossin toiminta ulottuu järjestelmäarkkitehtuurista ja FPGA-suunnittelusta ohjelmistoihin, tekoälyyn ja piirilevysuunnitteluun.

Paras IT-tiketti on se, jota ei koskaan syntynyt

– Paras tiketti on se, jota ei koskaan syntynyt, kiteyttää Matrix42 toimitusjohtaja Niilo Fredrikson. Hänen mukaansa agenttinen tekoäly muuttaa IT-palvelunhallinnan reaktiivisesta tukipalvelusta ennakoivaksi järjestelmäksi, joka pystyy tunnistamaan ja ratkaisemaan ongelmia jo ennen kuin käyttäjän tarvitsee tehdä niistä tukipyyntöä.

GaN pakottaa suunnittelemaan koko tehomuuntimen uudelleen

GaN-transistorista ei saada täyttä hyötyä vaihtamalla sillä piimosfetti vanhassa tehomuuntimessa. Koko järjestelmä pitää suunnitella uudelleen GaN ominaisuuksien ympärille, sanovat Nexperian Olaf Vogt ja Filippo Scrimizzi (kuvassa oikealla).

Voiko AI tehdä turvallisuuskriittisiä päätöksiä verkon reunalla?

Tekoälyä viedään yhä pienempiin laitteisiin verkon reunalle, mutta kuinka paljon päätösvaltaa sille voidaan antaa? Pretzl Connect -tapahtuman paneelissa kysymykseen suhtauduttiin varauksella. AI voi auttaa päätöksenteossa, mutta viimeistä sanaa sille ei vielä haluta antaa.

Iceye ja Nokia rakentavat valtioille omat satelliittiverkot

Suomalaiset Iceye ja Nokia ryhtyvät yhdessä rakentamaan valtioiden omistamia ja hallitsemia LEO-satelliittiviestintäjärjestelmiä. Ensimmäiset tietoliikennesatelliitit on tarkoitus laukaista vuonna 2028.

Viestikapula vaihtuu BCC Solutionsilla – Juri Varis uudeksi toimitusjohtajaksi

BCC Solutionsin toimitusjohtajan viestikapula vaihtuu tänään, kun yhtiön perustajiin kuuluva Mika Joutsila siirtyy eläkkeelle ja Juri Varis ottaa toimitusjohtajan tehtävät. Varis tunnetaan automaatioalalta muun muassa SICK Oy entisenä toimitusjohtajana.

41 42 19/10 20/10 # puffbox mobox till tme native
2026  # mobox för megabox
41  #  mobox för square
Oct Nov   # puffbox mobox till square
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

Postimerkin kokoinen moduuli paikkaa GPS-signaalin

ETN - Technical articleSatelliittipaikannuksen häirintä voi katkaista paljon muutakin kuin paikkatiedon. VIAVIn uusi µPNT GDO-1000 pitää kriittisten järjestelmien kellot synkronissa jopa 24 tuntia GNSS-signaalin katoamisen jälkeen. Postimerkin kokoisen moduulin ytimessä on SiTimen MEMS-oskillaattori.

Lue lisää...

OPINION

Googlen jätti-investointi: aika on kypsä uudelle ydinvoimalle

Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • GPT-Synopsys ryhtyy piirisuunnittelijaksi
  • Vanha DDR4 on nyt DDR5:ää kalliimpaa
  • Linux-takaportti piiloutuu tavalliseen sähköpostiliikenteeseen
  • VTT hakee vauhtia kvanttiteknologian kaupallistamiseen
  • Phoenix Contact irrottaa PLC:n raudasta

NEW PRODUCTS

  • Murata kutisti kolminapaisen kondensaattorin
  • 630 kilowattiin ilman PLC-päivitystä
  • Neliömillin piiri korvaa joukon komponentteja
  • Virtalähde muuttaa sähkökaapista koneen kylkeen
  • 140 watin USB-C-laturi yltää 96 prosentin hyötysuhteeseen
 
 

Section Tapet