Litiumioniakkujen kehittäjille jaettiin viime viikolla Nobelin palkinto kemiassa. Keksintö on todellakin mullistanut maailman ja monessa mielessä tehdä siitä ladattavan. Ja jo tänä vuonna suurin osa litiumioniakuista menee sähkö- ja hybridiautoihin.
Asiaa on tutkinut Bloomberg-uutistoimiston New Energy Finance -tutkimusosasto. Jo viime vuonna autoihin asennettiin läehs yhtä paljon akkukapasiteettia kuin kulutuselektroniikan laitteisiin.
Tänä vuonna kulutuselektroniikan yhteenlaskettu akkukapasiteetti noin 90 gigawattituntiin. Samalla sähköautoihin pakataan kapasiteettia 120-130 gigawattituntia.
Tulevina vuosina autojen osuus litiumioniakkujen markkinoista kasvaa nopeasti. Vuonna 2025 autoihin asennetaan akkukapasiteettia jo lähes 500 gigawattituntia. Kulutuselektroniikan akkukapasiteetti ei samana aikana juuri kasva, vaikka siinäkin mennään vähän yli 100 gigawattitunnin.
Akkujen tärkein sovellus on vaihtunut aika tiheään. Vuonna 1995 suurin osa ladattavista akuista meni videokameroihin. Vuonna 2000 kannettava tietokone valtasi kameroiden paikan. Vuonna 2005 vuorossa oli matkapuhelin, mutta sen asema kaappasi älypuhelin vuonna 2010.
Älypuhelimen valtakausi akuissa kesti siis 8-9 vuotta. Auton voi nyt ennustaa pitävän paikkaa hallussaan ainakin toistaiseksi. Näkyvissä ei ole sovellusta, joka veisi auton ykkössijan akkujen käyttökohteena.
Vuosien varrenna myös akkuvirran hinta on laskenut melkoisesti. Vuonna 2010 kilowattituntia maksoi 1250 dollaria. Viime vuonna hinta oli alle 200 dollaria eli hinta on pudonnut alle seitsemäsosaan.
– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.
Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.
Emerson laajentaa NI PXI-mittalaitevalikoimaa uusilla, aiempaa edullisemmilla moduuleilla. Samalla yhä useammat mittausjärjestelmät pääsevät hyödyntämään Nigel-tekoälyavustajaa, joka nopeuttaa automatisoitujen testien kehittämistä ja vianetsintää.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.