Litiumioniakku on hieno keksintö, joka on mahdollistanut valtaisen kannettavan elektroniikan ja sähköautojen esiinmarssin. Sen ongelma keskittyy lähinnä nestemäiseen elektrolyyttiin, jonka takia on nähty myös laitepaloja. Cornellin yliopistossa on kehitetty ratkaisu tähän ongelmaan.
Cornellin tutkijat lähtivät liikkeelle normaalista nestemäisestä elektrolyytistä. Sen jälkeen elektrolyytti voidaan sähkökemiallisen kennon sisällä muuttaa kiinteään muotoon. Tämä tekee akuista turvallisempia ja aiempaa pienempiä.
Cornellin yliopiston professori Lynden Archerin mukaan innovaatio perustuu erikoismolekyyleihin, joita elektrolyyttiin on lisätty. Kennon sisällä ne käynnistävät polymerisointiprosessin, joka muuttaa elektrolyytin kiinteäksi ilman, että prosessi vaikuttaa kennon muihin toimintoihin.
Jos elektrolyytti on syklinen eetteri, molekyyli voidaan suunnitella katkaisemaan rengasrakenne ja tuottamaan pitkiä molekyyliketjuja, jotka liittyvät toisiinsa. Tämä kiinteäksi muuttunut polymeerielektrolyytti liittyy tiukasti metallielektrodeihin.
Menetelmä sopii nykyisten litiumioniakkujen tekemiseen turvalliseksi, mutta se soveltuu myös työn alla olevien metallianodien kuten alumiinianodien käyttämiseen. Näillä uusilla metalleilla akkujen energiatiheyttä saadaan kasvatettua merkittävästi nykyisestä.


– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.






Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.



Emerson laajentaa NI PXI-mittalaitevalikoimaa uusilla, aiempaa edullisemmilla moduuleilla. Samalla yhä useammat mittausjärjestelmät pääsevät hyödyntämään Nigel-tekoälyavustajaa, joka nopeuttaa automatisoitujen testien kehittämistä ja vianetsintää.



