Litiumioni-tekniikka on erinomainen niin älypuhelinten kuin sähköautojen akkujen toteutukseen, mutta sillä on puutteensa. Japanilaisessa Okayaman yliopistossa on kehitetty ratkaisu, joka voi parantaa akkuja huomattavasti.
Litiumioniakkuja ei ole mahdollista ladata nopeasti suurilla virroilla, sillä tämä johtaa akkujen lataussyklien määrän vähenemiseen. Myös varauskapasiteetti alenee, mikäli lataus on liian nopeaa.
Tähän on syynä rakenteen a käytettyjen materiaalien suuri resistanssi. Tämän ja muiden sivuvaikutusten takia akuissa ei oel voitu käyttää litium-koboltti-oksidia (LiCoO2) katodimateriaalina. Japanilaistutkijoiden mukaan koboltti-ionit liukenevat elektrolyyttiin lataus- ja purkujakson aikana.
Okayaman tutkijat löysivät aiemmassa tutkimuksessa barium-titaani-trioksidin -yhdisteen (BaTiO), joka paransi selvästi LTO-katodin suorituskykyä. Uudessa tutkimuksessa on selvitetty tarkemmin, miten BaTiO- tai BTO-materiaali vaikuttaa sekä latausprosessiin että kapasiteettiin.
Tutkimuksessa rakennettiin kolme erikatodia: yksi ilman BTO-rakennetta, yksi jossa päällä oli BTO-kalvo ka kolmas, jossa BTO tuotiin katodin päälle nanopisteinä. Tulokset olivat selviä: nanopisteillä päällystetty katodi toimi selvästi parhaiten, sillä se mahdollisti latausnopeuden kasvattamisen.
Tutkijoiden mukaan tämä selittyy sillä, että BTO-nanopisteet luovan polut, joita pitkin litiumionit voivat helpommin kulkea myös kovemmilla latausnopeuksilla. Tämä johtuu siitä, että sähkökentät keskittyvät niiden materiaalien ympärille, joilla dielektrinen vakio on suurin.
Löydetty mekanismi mahdollistaa tulevaisuudessa sekä älypuhelimien että sähköautojen akustojen merkittävästi nykyistä nopeamman lataamisen.


– Paikannuksen tarkkuudessa, luotettavuudessa ja virrankulutuksessa otetaan nyt merkittäviä edistysaskelia, sanoo u-bloxin toimitusjohtaja Matthias Poppel. Münchenin Electronica-messuilla yhtiö esittelee GNSS-moduulia, joka lupaa alle kahden nanosekunnin ajoitustarkkuuden kriittisen infrastruktuurin tarpeisiin.






Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.



Emerson laajentaa NI PXI-mittalaitevalikoimaa uusilla, aiempaa edullisemmilla moduuleilla. Samalla yhä useammat mittausjärjestelmät pääsevät hyödyntämään Nigel-tekoälyavustajaa, joka nopeuttaa automatisoitujen testien kehittämistä ja vianetsintää.



