Amerikkalaisen Akamain järjestelmän läpi kulkee valtava määrä netin sisältöjä. Yhtiö järjestää Pohjoismaissa tietoturvaseminaaria ja tänään tapahtuma pidettiin Helsingissä. Viesti yrityksille oli selvä: älä luota kehenkään!
Akamailla palvelulinjapäällikkönä toimiva Henrik Eriksson muistutti, että netin 25-vuotisen aikana lähestulkoon kaikki on viety verkkoon: ostaminen, työnhaku, sosiaaliset suhteet, uutiset, viranomaisasiointi. Verkolla on kuitenkin toiset kasvonsa: kukaan ei ole turvassa.
Erikssonin mukaan riittävän iso jaettu palvelunesto- eli DDoS-hyökkäys käytännössä halvaannuttaisi Suomen. Tähän tarvitaan noin 1,3 terabitin verran dataa sekunnissa. Kun DDoS-dataa liikkuu koko ajan noin terabitin verran – ja määrä kasvaa koko ajan – voidaan haittahyökkäyksillä jo nyt saada valtio polvilleen.
Suurin osa verkkohyökkäyksistä tulee bottien kautta. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa kaikista kirjautumisyrityksistä verkkosivuilla on bottien käsialaa. Ongelma on, että osa boteista on hyviä. Näin on esimerkiksi verkkosivuja indeksoivien bottien ja hakurobottien kohdalla.
Entäpä ne pahat botit? - Tarvitaan tekoälyä, jotta botit tunnistetaan oikeiden käyttäjien joukosta. Usein bottien generoima liikenne ei mitenkään eroa normaalista datavirrasta.
Erikssonin lääke botti- ja haittaohjelmahaasteeseen on se, ettei yritysten pidä luottaa kehenkään. Erikson käytti jopa termiä Zero Trust. – Pitää muistaa, että yli 50 prosenttia datavuodoista käynnistyy organisaatioiden sisältä. Edelleen linkkejä klikkaillaan huolimattomasti.
Perinteisesti suojauksen idea on ollut pitää pahikset kotiverkon ulkopuolella samalla, kun kumppaneille täytyy tehdä aukko palomuuriin. - Ajatus, että yrityksen suojattu alue toisi turvaa, on jopa vaarallinen. Tarvitaan uusi lähestymistapa: sisäiset sovellukset pitää suojata kuten ulkoiset. Käyttäjät pitää tunnistaa myös sisäverkossa ja heille pitää olla vain rajallinen pääsy sovelluksiin, Eriksson linjasi.
Tekoäly on jo selkeästi ohittanut kokeiluvaiheen. Avnet Insights 2026 -selvityksen mukaan tekoäly on monilla elektroniikan aloilla jo mukana käytössä olevissa tuotteissa, ja sen soveltaminen yleistyy nopeasti kaikkialla EMEA-alueella.
