Valtioneuvoston teettämä selvitys osoittaa, että Suomi on tekoälyosaamisessa hyvää eurooppalaista tasoa tutkimuksessa, yritysten osaamisessa ja koulutuksessa. Suomi on omaan kokoluokkaansa nähden tekoälyosaamisen suhteen vahva maa. Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus -raportissa - kuitenkin kehotetaan suomalaisia nopeisiin toimiin tekoälyn hyödyntämissä niin yrityksissä kuin julkisessa hallinnossa.
Valtioneuvoston tilaaman selvityksen toteuttivat VTT:n, Aalto-yliopiston, Etlan ja Silo.AI:n asiantuntijat. Tekoälyn tutkimusosaaminen on tieteellisten julkaisujen perusteella Suomessa verrattain hyvätasoista. Olemme raportin mukaan sijalla 17 Etelä-Korean ja Itävallan välissä. On hyvä muistaa, että Suomen osuus maailman tekoälyjulkaisujen määrästä on vain noin 0,5 prosenttia.
Yritysten tekoälyosaaminen on selvityksessä käytetyn arvioinnin mukaan myös hyvällä tasolla. Toisaalta voidaan todeta, että tekoälyteknologioiden hyödyntäminen yritysten toiminnassa ei ole vielä Suomessakaan kovin laajaa.
Korkeakoulutasoista koulutustarjontaa ollaan lisäämässä. Opetusohjelmien markkinoinnissa ei meillä kuitenkaan vielä käytetä termiä tekoäly toisin kuin esimerkiksi Englannissa.
Tekoälyyn ja sen soveltamiseen panostetaan kaikkialla maailmassa paljon, joten Suomen nykyinen sijoitus ei säily ilman toimenpiteitä. Jos Suomi jää jälkeen panostuksissa, on seurauksena osaajien entistä laajempi muutto ulkomaille kiinnostavien ja hyvin palkattujen töiden perään.
Selvityksen tehnyt työryhmä suosittelee yrityksiä ja julkista hallintoa kokeilemaan tekoälymenetelmiä päätöksenteossa. - Tekoälypohjaista päätöksentekoa ei ole juurikaan vielä otettu Suomessa käyttöön. Osin se johtuu siitä, että meillä odotetaan periaatteellista linjausta siihen, voiko oppiville algoritmeille antaa päätösvaltaa isoissa kysymyksissä. Isoihin periaatekysymyksiin ei ole kuitenkaan odotettavissa selkeitä ja yhteisesti hyväksyttyjä vastauksia, joten odottaminen hyydyttää kehitystä. Tekoälymenetelmiä voitaisiin hyödyntää jo nyt ohjatuissa, oppiviin ympäristöihin liittyvissä pienissä tehtävissä ilman merkittäviä eettisiä tai laillisuuteen liittyviä ongelmia, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto.
Vaikka emme salli kuljettamattoman auton ajaa yksin Rovaniemeltä Helsinkiin, voisi auto tulla ostoksia kantavaa perheenjäsentä vastaan ajamalla hitaasti parkkipaikalta marketin ovelle. Etenemällä yksinkertaisissa käyttötapauksissa saadaan kokemusta tekoälymenetelmien käytöstä päätöksenteon tukena ja päätöksenteossa. Kokemuksesta on hyötyä pohdittaessa tekoälypohjaisen päätöksenteon etuja, haittoja ja riskejä.
Muut toimenpide-ehdotukset nostavat esille muun muassa tekoälytutkimuksen ja rahoituksen kohdentamisen Suomessa sekä tekoälyyn liittyvän osaamisen kehittymiseen liittyvät toimintamallit.
Raporttiin voi tutustua VTT:n sivuilla.
Anritsu tuo verkon suorituskyvyn mittauksen paikkoihin, joihin fyysisiä testilaitteita on hankala viedä. Virtual Network Master -ratkaisun ohjelmistopohjaisilla testipisteillä voidaan mitata datakeskus-, pilvi-, 5G- ja edge-yhteyksien välityskykyä, latenssia, viivevaihtelua ja kehyshäviöitä.
