ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT USCONTACT
ETNdigi-superbanner
2026  # Double square

IN FOCUS

3D-piirit pakottavat suunnittelun huomioimaan lämmön, tehon ja mekaniikan

3D-IC-arkkitehtuureihin siirtyville suunnittelutiimeille suorituskyvyn ja luotettavuuden jatkuva parantaminen tuo mukanaan tuttuja mutta yhä monimutkaisempia haasteita: miten hallitaan tehonkulutusta, poistetaan lämpöä ja otetaan huomioon erilaisten fysikaalisten ilmiöiden monimutkainen vuorovaikutus pinotuissa rakenteissa?

Lue lisää...

ETNtv

 
ECF25 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan
  • Aku Wilenius, CN Rood
  • Tiitus Aho, Tria Technologies
  • Joe Hill, Digi International
  • Timo Poikonen, congatec
  • ECF25 panel
ECF24 videos
  • Timo Poikonen, congatec
  • Petri Sutela, Testhouse Nordic
  • Tomi Engdahl, CVG Convergens
  • Henrik Petersen, Adlink Technology
  • Dan Still , CSC
  • Aleksi Kallio, CSC
  • Antti Tolvanen, Etteplan
ECF23 videos
  • Milan Piskla & David Gustafik, Ciklum
  • Jarno Ahlström, Check Point Software
  • Tiitus Aho, Avnet Embedded
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Pasi Suhonen, Rohde & Schwarz
  • Joachim Preissner, Analog Devices
ECF22 videos
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Timo Poikonen, congatec
  • Kimmo Järvinen, Xiphera
  • Sigurd Hellesvik, Nordic Semiconductor
  • Hans Andersson, Acal BFi
  • Andrea J. Beuter, Real-Time Systems
  • Ronald Singh, Digi International
  • Pertti Jalasvirta, CyberWatch Finland
ECF19 videos
  • Julius Kaluzevicius, Rutronik.com
  • Carsten Kindler, Altium
  • Tino Pyssysalo, Qt Company
  • Timo Poikonen, congatec
  • Wolfgang Meier, Data-Modul
  • Ronald Singh, Digi International
  • Bobby Vale, Advantech
  • Antti Tolvanen, Etteplan
  • Zach Shelby, Arm VP of Developers
ECF18 videos
  • Jaakko Ala-Paavola, Etteplan CTO
  • Heikki Ailisto, VTT
  • Lauri Koskinen, Minima Processor CTO
  • Tim Jensen, Avnet Integrated
  • Antti Löytynoja, Mathworks
  • Ilmari Veijola, Siemens

ETN

Oct Nov # TME square
TMSNet  advertisement
ETNdigi
A la carte
AUTOMATION DEVICES EMBEDDED NETWORKS TEST&MEASUREMENT SOFTWARE POWER BUSINESS NEW PRODUCTS
ADVERTISE SUBSCRIBE TECHNICAL ARTICLES EVENTS ETNdigi ABOUT US CONTACT
Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn

Lisätty todellisuus tuo valtavasti mahdollisuuksia

Tietoja
Julkaistu: 13.12.2018
Luotu: 13.12.2018
Viimeksi päivitetty: 13.12.2018
  • Sulautetut

Pokémon Go sen aloitti reilut kaksi vuotta sitten, mutta lisätty todellisuus tuo suuria muutoksia myös työhön ja tuotantoon.

Artikkelin on kirjoittanut Mouser Electronicsin Mark Patrick. Hän tuli Mouserin palvelukseen kesällä 2014 työskenneltyään aiemmin RS Componentsilla markkinointitehtävissä ja sitä ennen Texas Instrumentsissa sovelluskehityksen tuessa. Hänellä on elektroniikkainsinöörin tutkinto Coventryn yliopistosta. 

Kesällä 2016 AR eli lisätty todellisuus (augmented reality) pääsi vihdoin kulutuselektroniikan valtavirtaan. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa kiersivät katuja ja tutkivat puistoja ja kauppakeskuksia. He olivat omilla tutkimusmatkoillaan löytääkseen virtuaaliolioita, joita pystyi sieppaamaan älypuhelimella hittipeli Pokémon Go:lla. Vaikka lisätty todellisuus voi ensi alkuun näyttää rajoittuvan pelimaailmaan, sen sovellukset teollisuudessa, lääketieteessä, puolustusteollisuudessa ja muualla näyttävät, kuinka voimakasta teknologia voi olla.

Siinä missä Pokémon Go sijoitti myyttisten olentojen fantasiamaailman todellisen päälle, AR-tekniikan suurin hyöty multimediaviihteen ulkopuolella tulee sen kyvystä parantaa ymmärrystämme ympäröivästä maailmasta. Selvin ja ilmeisin tuleva muutos siirtymisessä lisättyyn todellisuuteen tulee siitä, mitä voimme nähdä, kuulla ja koskettaa. Grafiikkaa, syntesoitua ääntä ja haptista värinää voidaan kaikkia käyttää keskittämään huomiomme tärkeisiin puoliin ympäristössämme, korostaen reaalimaailman esineitä ja tuoden käyttöömme niitä koskevaa dataa. AR-tekniikka voi mennä tätäkin pidemmälle, sillä sen avulla voidaan lisätä animaatioita näyttölaseihin tai tabletteihin, joten käyttäjät voivat arvioida miten muutos vaikuttaisi työympäristöön.

Yksi AR:n etu ei ehkä ole välittömästi nähtävissä, mutta silti se saattaa olla kaikkein tärkein: sen kyky tulkita ympäröivää maailmaa ja tuottaa reaaliaikaista palautetta siitä, mitä tapahtuu ja mitä voisi tapahtua. Tämän tason älykkyys yhdistettynä interaktiivisuuteen tukee suuria muutoksia useilla teollisuudenaloilla.

Palvelu & huolto

Valmistajien teettämä tutkimus osoittaa, että palveluteknikot voivat kuluttaa jopa kolmanneksen työajastaan yrittäen löytää informaatiota painetuista ja verkkomanuaaleista, jotta saisivat apua laitteiden huoltoon ja korjaukseen. Monet yritykset tietävät, että vaikka perinteisiä huolto-oppaita on suhteellisen helppo kehittää, niiden tulkitseminen on monelle vaikeaa, kun ohjeet ja kaaviot näyttävät usein monimerkityksellisiltä.

Ensimmäinen askel suurten huoltoketjujen yrityksissä oli siirtyminen videomanuaalien tuotantoon. Näiden etuna on se, ett ne näyttävät huoltohenkilöstölle, miten laite pitää purkaa, korjata ja koota uudelleen. Tällöinkin jotkut operaatiot eivät ole täysin yksiselitteisiä, koska demovideo voi olla liian nopea tai huonosti selitetty. AR eli lisätty todellisuus kykenee ylittämään nämä ongelmat.

AR-sovelluksia on alkanut ilmestyä käyttöön. Ne käyttävät CAD-työkalujen dataa, joka yhdistetään huoltoteknikon toimintaa seuraavan kameran livevideoon. Mukana on animaatioita, jotka näyttävät miten osa tai laite puretaan, korjataan ja laitetaan takaisin kasaan. Ohjelmisto tulkitsee livevideokuvaa hakiessaan sopivia toimintoja, joita se voi näyttää huoltomiestä ohjatakseen. Verkkoyhteys on todennäköisimmin tärkeä osa kokonaisuutta. Tämä tarkoittaa, ettei huoltoinformaatiota tarvitse tallentaa paikallisesti.

Lisätty todellisuus kaipaa siis suuren kaistanleveyden ja lyhyen latenssin tietoliikennetekniikoita kuten 5G:tä. Langattomaan verkkoon liittynyt AR-laite voi pyytää apua etäpalvelimelta osien ja toimintojen tunnistamiseen. Vastauksen saavutaan se voi neuvoa huoltomiestä siitä, mitä seuraavaksi pitää tehdä. Ohjeet voidaan näyttää AR-lasien näytöllä tai tabletilla.

Tämän interaktiivisen palauttaa tärkeä ominaisuus on, että saatu informaatio voi maksimoida turvallisuuden ja vähentää vahinkojen mahdollisuutta. Jos teknikon tarvitsee esimerkiksi kytkeä laite tai osa pois sähköverkosta ennen jatkamista, ohjelmisto voi näyttää työvaiheet vain tähän asti. Kun sähkönsyöttö on katkaistu, järjestelmä voi jatkaa seuraavaan vaiheeseen demonstraatiossa.

Kun järjestelmää kootaan uudelleen, AR-laite ja sitä tukeva palvelinverkko voi tarkistaa etenemisen niin, että osat asennetaan oikeassa järjestyksessä ja oikein. Tämän mahdollisuuden monitoroida etenemistä ei tarvitse rajoittua vain huoltotöihin – sitä voidaan yhtä helposti soveltaa laitteen valmistukseen, mahdollisesti voidaan jopa tuoda fyysisiä työkaluja lisätyn todellisuuden ympäristöön.

Keskeinen vaatimus turvakriittisten sovellusten laitekokoonpanossa on varmistaa, että kiinnikkeet kuten pultit kiristetään tiettyyn arvoon. Ne pitää kiinnittää huolella, mutta on myös tärkeä varmistaa, ettei teknikko kiristä pultteja liiaksi, mikä aiheuttaisi epätoivottua rasitusta ympäröivään rakenteeseen. Perinteisesti jokaisen kiinnikkeen testaaminen on tehty erillisen testitiimin toimesta, mikä vie aikaa ja lisää kustannuksia. On myös aikaa vievää, mikäli kokoonpanotyöntekijää pitää jatkokouluttaa työtehon parantamiseksi.

AR-tekniikan ja tuotantotyökaluihin liitettyjen anturien avulla jokainen teknikko pääsee itse määrään työnsä laadun. Käyttämällä voimatyökaluja, joiden arvot syötetään AR-ohjelmistoon, teknikko saa välittömän visuaalisen palautteen jokaisen kiristettävän pultin tilasta. Kädet vapaana pitävien AR-lasien grafiikka voi näyttää pultin kireyden ja sen halutun kiristysarvon. Työkalussa itsessään voi olla värinämoottori, joka aktivoituu kun kiristämisessä päästään haluttuun arvoon, vähän samalla tapaa kuin ajoneuvojen kaistavahti varoittaa kuljettajia kaistalta pois ajauduttaessa.

Mahdollisuudet lääketieteessä

Lääketieteessä AR-sovelluksia on mahdollista hyödyntää monilla eri tasoilla. Esimerkiksi yksi startup-yritys aikoo parantaa hoitajien kykyä antaa pistoksia. Monilla potilailla on suonia, joita on vaikea paikantaa pelkästään silmällä. Kudokset ovat yleensä huonompia lapsilla ja vanhuksilla. Vaikeasti näkyvien suonten kohdalla hoitajan saattavat missata kohteensa ja joutuvat yrittämään uudestaan, mikä on potilaalle tuskallisempaa. Käyttämällä elektronisia antureita paikantamaan läheisten suonten polut voi ohjelmisto asettaa ne graafisesti näytölle, niin että hoitaja näkee mihin injektoida ruiskunsa.

Kehittyneemmät tekniikat kuten MRI voivat auttaa kirurgeja osoittamaan tarkasti esimerkiksi potilaan kasvaimia ilman turvautumista haitalliseen röntgenkuvaamiseen. Tämän avulla voidaan paitsi suunnitella leikkauksia myös varmentaa viiltojen paikka proseduurin aikana.

Muita käyttömahdollisuuksia

Monilla aloilla mahdollisuus lisätä grafiikkaa näytön päälle tuo työntekijöille paljon paremman näkymän siihen, miten muutokset vaikuttavat suunnitteluun. Esimerkiksi vähittäistavaraketjut ovat testanneet kaupallisilla AR-laitteilla kuten Google Glass -laseilla, että myytävien tavaroiden esillepano toimii.

AR-käyttäjän näytölle lisätyn grafiikan ei tarvitse olla synteettistä. Lisätty todellisuus tuo mahdollisuuden olla yhteydessä aivan eri toimipaikassa olevien ihmisten kanssa. USA:n armeijan tutkimuslaboratorion projektissa on kehitetty koulutusjärjestelmä, jossa kouluttajien synteettinen avatarhahmo on heijastettu sotilaiden laseihin, kun he harjoittelevat kentällä. Tämän STE-ympäristön (Synthetic Training Environment) avulla armeijan koulutus tulee joustavammaksi, kun sotilaita voidaan kouluttaa tarvittaessa – ovat he sotilaskeskuksessa tai kentällä tehtävää suorittamassa.

Kuten monet eri projektit osoittavat, lisätyllä todellisuudella on mahdollisuus päästä paljon pidemmälle kuin viihteeseen. Sen avulla voidaan heijastaa virtuaalisia kuvia käyttäjille niin teollisuudessa, lääketieteessä, vähittäiskaupassa, koulutuksessa kuin puolustushallinnossakin.

MORE NEWS

Stubb uskoo Suomen nousevan tekoälyinfran suurvallaksi

Presidentti Alexander Stubb uskoo, että Suomella on poikkeuksellisen vahvat edellytykset nousta tekoälyn infrastruktuurin suurvallaksi. Slush 2026 -tapahtuman avauskeskustelussa Stubb nosti esiin Suomen puhtaan energian, Nokian verkkoteknologian sekä vahvan kvantti- ja avaruusteknologian osaamisen. Hänen mukaansa tekoälyn seuraava suuri kilpailu käydään infrastruktuurista.

NB-IoT irtautuu maanpäällisistä verkoista

NB-IoT-laitteiden yhteydet eivät enää rajoitu matkapuhelinverkkojen kuuluvuusalueille. Satelliittioperaattori Iridium on aktivoinut uuden NTN Direct -palvelunsa, joka tuo 3GPP-standardeihin perustuvan NB-IoT-tiedonsiirron koko maapallon kattavaan satelliittiverkkoon. Ensimmäinen palveluun hyväksytty moduuli tulee Nordic Semiconductorilta.

Suomalainen Willo tekee Teslan unelmasta totta

Nikola Tesla haaveili jo yli sata vuotta sitten maailmasta, jossa sähköä voitaisiin siirtää ilman johtoja. Nyt suomalainen Willo on ottanut merkittävän askeleen kohti tämän vision toteutumista. Yhtiö esitteli Helsingissä maailman ensimmäiseksi kuvaamansa langattoman tehonsiirron, jossa vastaanotin voi sijaita täysin vapaasti kolmiulotteisessa magneettikentässä. Akuton lamppu syttyi heti, kun se tuotiin huoneeseen.

SolidRun siirsi 10 gigabitin Ethernetin vaikeimman osan moduulille

Nopean Ethernet-yhteyden toteuttaminen on yksi teollisuuden sulautettujen järjestelmien vaativimmista piirilevysuunnittelun tehtävistä. SolidRun on ratkaissut ongelman integroimalla kaikki kolme Ethernetin PHY-piiriä suoraan uuteen NXP i.MX 95 -prosessorimoduuliinsa.

Fujitsu yhdistää AI-palvelimet sadan kilometrin päässä toisistaan

Fujitsun verkkoteknologiayhtiö 1Finity on kehittänyt optisen verkkokortin, jolla eri datakeskuksissa sijaitsevia tekoälypalvelimia voidaan yhdistää jopa 800 gigabitin sekuntinopeudella noin sadan kilometrin etäisyydellä. Uutuuden tavoitteena on saada hajautetut GPU-resurssit tehokkaampaan käyttöön.

Wi-Fi 8 testaaminen onnistuu jo ennen standardin valmistumista

Wi-Fi 8 -standardin odotetaan valmistuvan vasta vuonna 2028, mutta ensimmäisiä laitteita voidaan jo testata. Anritsu on päivittänyt MT8862A-mittausalustansa tukemaan uutta WLAN-tekniikkaa sekä Bluetooth LE -yhteyksiä.

Suomalainen salain sai ensimmäisenä Naton hyväksynnän

Suomalaisen Instan kehittämä salauslaite on saanut ensimmäisenä kotimaisena salausratkaisuna Naton Confidential-tason hyväksynnän. Traficom on lisäksi todennut Insta SafeLink Secret -salaimen täyttävän Suomen turvallisuusluokan II eli SALAINEN-tason vaatimukset. Hyväksynnät avaavat laitteelle käyttömahdollisuuksia sekä Suomen viranomaisverkoissa että Naton turvallisuusluokitellussa tiedonsiirrossa.

Kelluu kehitti lentävän tutkan Suomen itärajan valvontaan

Suomalainen Kelluu on kehittänyt ilmalaivaansa passiivisen tutkan, joka havaitsee kohteita radio-, televisio- ja matkapuhelinverkkojen signaalien heijastuksista. HALO-järjestelmä ei lähetä itse mitään, joten sen toimintaa ei voi paikantaa tutkalähetteen perusteella.

Würth tuo suuret virrat tavalliselle piirilevylle

Suurten virtojen johtaminen piirilevyllä on perinteisesti edellyttänyt paksuja kuparikerroksia tai erikoisrakenteita. Würth Elektronik ICS uusi PowerBusbar PF -virtakisko mahdollistaa suurten virtojen siirtämisen myös tavallisella FR4-piirilevyllä. Samalla voidaan pienentää piirilevyn kokoa ja valmistuskustannuksia.

Uuden ajan Linux haastaa Windowsin ja macOS:n

Piilaaksossa kehitetään uutta Linux-pohjaista käyttöjärjestelmää, jossa tekoäly ei ole erillinen sovellus vaan osa koko järjestelmän perustaa. Kora Systems uskoo voivansa haastaa Microsoftin ja Applen vain 50 huippuinsinöörin voimin. Ensimmäiset Kora-tietokoneet on tarkoitus tuoda markkinoille ensi vuonna.

Nokian tekoälytehdas tarvitsee muutakin kuin GPU-tehoa

Nokia on mukana viiden eurooppalaisen teknologiayhtiön hankkeessa, jossa suunnitellaan miljardiluokan tekoälyinfrastruktuuria Pohjoismaihin ja Baltiaan. Tekoälyn gigatehtaan rakentamiseen tarvitaan kuitenkin paljon muutakin kuin tehokkaita grafiikkaprosessoreita. Erityisen tärkeään asemaan nousevat tietoliikenneverkot ja sähkönsyöttö.

Iceyen uusi satelliitti erottaa 11 senttimetrin yksityiskohdat

Suomalainen Iceye on julkistanut viidennen sukupolven SAR-tutkasatelliittinsa, joka pystyy parhaimmillaan 11 senttimetrin erotuskykyyn. Gen5-satelliitti tuo mukanaan myös tekoälyprosessorin, jonka avulla kuvien analysointia voidaan tulevaisuudessa siirtää suoraan kiertoradalle.

TME haastaa DigiKeyn ja Mouserin eri aseilla

– Vertailimme valikoimaamme DigiKeyn ja Mouserin kanssa. Meillä on 1 300 toimittajaa, joista 747:ää ei löydy kummankaan kilpailijan valikoimasta, kertoo TME Amerikan liiketoimintaa johtava Mark Burr-Lonnon. Puolalainen komponenttijakelija kasvaa tänä vuonna 30 prosenttia ja aikoo haastaa alan amerikkalaiset jättiläiset ennen kaikkea erilaisella tuotevalikoimalla.

Nokia mukana – 20 gigabittiä ilman kaapelia

Googlen tutkimushankkeesta irtautunut Taara esittelee yhdessä AT&T ja Nokia Federal Solutionsin kanssa tekniikkaa, joka siirtää dataa ilmassa valonsäteellä jopa 20 gigabitin sekuntinopeudella. Texasissa demonstroitava yhteys ulottuu 14 kilometrin päähän ilman valokuitua tai radiotaajuuksia.

Electronica rikkoi ennätyksiä, mutta yhdestä asiasta vaiettiin

Münchenin electronica-messut rikkoivat jälleen ennätyksiä. Neljän päivän aikana messuilla vieraili yli 86 000 kävijää, ja 3 512 näytteilleasettajaa esitteli elektroniikkateollisuuden uusimpia ratkaisuja. Tekoäly hallitsi messuhalleja, mutta yhdestä asiasta yritykset eivät halunneet puhua suoraan. Sodan vaikutuksesta elektroniikkateollisuuden kysyntään.

Siemens puristi viikkojen verifiointityön tunteihin

Elektroniikkasuunnittelun verifiointi on pitkään ollut yksi tuotekehityksen pahimmista pullonkauloista. Siemens esitteli Münchenin Electronica-messuilla uuden tekoälyratkaisun, joka automatisoi simulointien valmistelun, tulosten analysoinnin ja korjausehdotukset. Yhtiön omassa testissä 3–4 viikon työ lyheni muutamaan tuntiin. Ajansäästö oli peräti 99 prosenttia.

Miljoona älymittaria samaan radioverkkoon

Yksi radioverkko voi palvella yli miljoonaa älymittaria, joiden paristot kestävät jopa 20 vuotta. Norjalainen Radiocrafts, joka kuuluu ruotsalaiseen LumenRadio-konserniin, on esitellyt valmistajan mukaan maailman ensimmäisen uutta OMS-LPWAN-tiedonsiirtotekniikkaa tukevan radiomoduulin.

Droonit ovat vasta robotiikan vallankumouksen alku

Robotiikasta on tulossa yksi elektroniikkateollisuuden suurista kasvumarkkinoista, mutta droonit ovat vasta kehityksen ensimmäinen vaihe. NXP:llä robotiikasta vastaava johtaja Jerome Legrosin mukaan tekoäly muuttaa robotit yksittäisten komponenttien muodostamista laitteista autonomisiksi järjestelmiksi. Samalla niiden kehittämisestä tulee entistä monimutkaisempaa.

Komponenttipula pahenee ensi vuonna

Tekoälybuumi alkaa näkyä yhä laajemmin elektroniikkakomponenttien saatavuudessa. Digikeyn liiketoiminna kehittämisestä globaalisti vastaava Mike Slater varoittaa, että tilanne vaikeutuu ensi vuonna entisestään. Joidenkin komponenttien toimitusajat ovat venyneet jopa 50 viikkoon.

Melexis tuo tuntoaistin robotin sormenpäähän

Tekoäly on parantanut robottien kykyä ymmärtää ohjeita ja suunnitella toimintaansa, mutta esineiden käsittely on edelleen vaikeaa. Belgialainen Melexis tuo nyt markkinoille sormenpäämoduulin, jonka avulla humanoidirobotti voi tuntea paitsi puristusvoiman myös sen, mihin suuntaan esine pyrkii liukumaan otteessa.

Oct Nov   # puffbox mobox till square
2026  # mobox för double square
TMSNet  advertisement

© Elektroniikkalehti

 
 

TECHNICAL ARTICLES

5G-verkko ilman operaattoria – DECT NR+ haastaa tutut IoT-ratkaisut

ETN - Technical article5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.

Lue lisää...

OPINION

Googlen jätti-investointi: aika on kypsä uudelle ydinvoimalle

Googlen 13 miljardin euron investointi Suomeen on valtava uutinen. Vielä suurempi uutinen saattaa kuitenkin olla se, mitä investointi kertoo Suomen sähköntarpeesta. Tekoäly tarvitsee sähköä. Paljon sähköä, tasaisesti ja ympäri vuorokauden.

Lue lisää...

 

LATEST NEWS

  • Stubb uskoo Suomen nousevan tekoälyinfran suurvallaksi
  • NB-IoT irtautuu maanpäällisistä verkoista
  • Suomalainen Willo tekee Teslan unelmasta totta
  • SolidRun siirsi 10 gigabitin Ethernetin vaikeimman osan moduulille
  • Fujitsu yhdistää AI-palvelimet sadan kilometrin päässä toisistaan

NEW PRODUCTS

  • Sama piirilevy käy aurinkokennolle ja USB-lataukselle
  • Murata kutisti RF-testiliittimen neliömillimetriin
  • 40 TOPSin tekoälyteho ensimmäistä kertaa SMARC-moduulille
  • Muratan lämpötila-anturi on lähes näkymätön
  • 600 megabittiä satelliitin sisällä
 
 

Section Tapet