Linus Torvalds palaa kernelin ylläpitäjän rooliin vietettyään lähes puolitoista kuukautta tauolla opiskelemassa parempaa käytöstä ja empatiaa. Torvaldsia tuurannus Greg Kroah-Hartman kertoi maanantaina kernelin 4.19-version julkistamisen yhteydessä, että hän luovuttaa paikan taas Torvaldsille.
Tällä hetkellä molemmat ovat Edinburghissa Linux-kehittäjien Open Source Summit Europe -konferenssissa. 4.19-kernelin viimeisellä korjauslistalla oli normaaleja arkkitehtuuri- ja verkkokorjauksia. Ja tärkeänä lisänä uusi käytöskoodisto, joka lisättiin osaksi 4.19-ydintä.
CoC-sääntöjen (Code of Conduct) myötä Linux-kehitys siirtyy tavallaan uuteen aikakauteen. Ehkäpä Torvalds käyttää tilaisuutta samalla hyväkseen ja nimeää seuraavan ytimen suoraan Linux 5.0:ksi. Aiemmin hän on sanonut, että versionumero on vain numero eikä sillä sen suurempaa merkitystä ole.
Lokakuun alussa Torvalds antoi BBC:lle haastattelun, jossa hän perusteli tauolle jäämistään. Torvaldsin mukaan hänen ”epäsosiaalinen” käytöksensä ei ole johtunut vain hänen ihmistaitojen puutteestaan. – Kyse on enemmän keskusteluista itsestään. Käyttäytymistä koskevissa argumenteissa ei yleensä ole mitään yhteistä tavoitetta, kuten tekniikassa. Enemmänkin tavoitteena on vain väittely.
Huonolla koodilla ei jatkossakaan ole sijaan Linux-kernelissä. Ja sitä koodia alkaa olla aika paljon. Linux 1.0:ssa oli aikanaan 150 000 koodiriviä. 3.0-versiossa hypättiin 12 miljoonaan koodiriviin ja 4.14.-versiossa rikottiin 20 miljoonan koodirivin raja. Vertailun vuoksi: Windows 10:ssä on arvioitu olevan jopa 60 miljoonaa koodiriviä eli noin kolminkertainen määrä Linuxiin verrattuna.
Generatiivinen tekoäly on muuttanut tietojenkalastelun luonteen. Check Point Researchin mukaan hyökkäykset eivät enää rajoitu sähköposteihin, vaan voivat tapahtua reaaliaikaisina videopuheluina, joissa huijari esiintyy deepfake-teknologian avulla yrityksen johtajana. Joissakin tapauksissa tällaiset huijaukset ovat johtaneet kymmenien miljoonien dollarien tilisiirtoihin.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.