Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö rahoittivat Tulevaisuuden tekijät -ohjelmassaan yhteensä 3,2 miljoonalla eurolla seitsemää tutkimushanketta, jotka ratkaisevat ihmiskunnan tulevaisuuteen vaikuttavia kysymyksiä. Tutkijat kehittävät rahoituksella muun muassa työkaluja tekoälyn hyödyntämiseen, parantavat lääketieteellistä kuvantamista ja etsivät tehokkaampia ratkaisuja veden laadun seurantaan.
Tutkimusrahoituksen suurimman potin, miljoona euroa, sai Suomen tekoälykeskus FCAI eli Finnish Center for Artificial Intelligence. FCAI kokoaa yhteen suomalaista tekoälytutkimusta, ja sitä vetävät Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja VTT.
Tekoälykeskus rakentaa ohjelmistotyökalupakkia, jonka tarkoituksena on madaltaa yritysten kynnystä tekoälyn soveltamiseen. Vaikka tekoäly on ollut viime aikoina paljon otsikoissa, sen hyödyntäminen on vasta alkutekijöissään. Tekoälyratkaisuiden kehittämistä hidastaa se, että työhön tarvitaan tällä hetkellä huippuasiantuntijoita ja näistä on maailmanlaajuisesti kova kilpailu.
- Rakennamme ohjelmistotyökaluja, joilla yritys voi itse kehittää tarvitsemansa tekoälyratkaisut niin, ettei heidän tarvitse luoda tekoälyavusteisia ohjelmistotyökaluja itse alusta asti. Eli tekoälyn soveltaminen onnistuu ilman syvällistä tekoälyosaamista. Samalla tavoitteenamme on mahdollistaa tekoälyn ydinteknologian pitäminen suomalaisen teknologiateollisuuden hallussa, hankkeen johtaja, akatemiaprofessori Samuel Kaski kuvailee.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen, professori Aki Mikkolanvetämä tutkijaryhmä luo uudenlaista, tekoälyn ja teholaskennan yhdistelmään perustuvaa tapaa ohjata työkoneita ennakoivasti (230 000 euroa). Koneille luodaan ”tietoisuutta”, jonka avulla ne pystyvät ymmärtämään liikkeisiin liittyviä syy-seuraussuhteita, eli toimimaan itsenäisesti muuttuvassakin ympäristössä.
Oulun yliopiston hankkeessa lääketieteelliseen kuvantamiseen yhdistetään tekoälyä (525 000 euroa) professori Miika Niemisen johdolla. Projektille antaa asiantuntemuksensa myös Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen. Uudella teknologialla voidaan esimerkiksi vähentää potilaan säteilyannoksia röntgenissä.
Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishankkeessa kehitetään virologian ja lasertekniikan menetelmiä juomaveden laadun seuraamiseen (490 000 euroa). Aiemmin veden mikrobiologista laatua on tarkkailtu viljelymenetelmillä, joiden ongelmana on niiden hitaus. Usein sairastapaukset ovatkin ensimmäinen merkki juomaveden likaantumisesta.
Itä-Suomen yliopiston 3D-tulostusta hyödyntävä, professori Jyrki Saarisen vetämä tutkimus mahdollistaa aiempaa monimutkaisempien optisten ja optoelektronisten toimintojen toteuttamisen pienemmässä tilassa. Tämä näkyy optisten laitteiden pienemmässä koossa, kevyemmässä painossa ja halvemmassa hinnassa (380 000 euroa).
Kolmesta Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) tutkimusryhmästä koostuva, professori Pasi Kallion vetämä ryhmä kehittää uutta, automaattisen mittauksen menetelmää kuitulujitettujen komposiittien tutkimukseen yhdistämällä mikrorobotiikan, numeerisen mallinnuksen ja materiaalitieteen osaamisen (460 000 euroa).
Aalto-yliopistossa professoreiden Katja Hölttä-Otto ja Mikko Sams työryhmä tutkii, kuinka empatia tuodaan osaksi teknologian kehittämistä. Tavoitteena on lisätä suunnittelijoiden ymmärrystä loppukäyttäjän tarpeista ja käyttäytymisestä niin, että syntyvä tuote tai palvelu todella vastaa ihmisten tarpeisiin (200 000 euroa).
Tekoäly-PC suorituskyky ei riipu vain prosessorista, grafiikkapiiristä tai NPU-kiihdyttimestä. Kun paikalliset kielimallit ja tekoälyagentit kasvavat, pullonkaulaksi voi nousta myös tallennus. Silicon Motion vastaa tähän uudella SM2524XT-ohjainpiirillä, joka on suunnattu PCIe Gen5 -SSD-levyihin.
Tekoäly, kehittyneet yhteydet ja tietoturva muuttavat sulautettujen järjestelmien arkkitehtuureja. Laskentateho kasvaa nopeasti samaan aikaan, kun laitteiden fyysinen koko pienenee. Tietoturva, datan hallinta ja uudet säädökset lisäävät vaatimuksia niin yhteyksille kuin suunnittelullekin. Samalla laitevalmistajat pyrkivät nopeuttamaan tuotekehitys- ja testaussyklejään.