Telia käynnisti eilen oman 5G-aikakautensa avaamalla ensimmäisen ”esikaupallisen” 5G-verkon Helsinkiin. Ensi vaiheessa 5G tulee 3,5 gigahertsin alueelle ja käytännössä nykyisiin tukiasemasaitteihin. Muutaman vuoden kuluttua mennään 26-28 gigahertsiin ja silloin verkko näkyy myös katukuvassa.
Telian teknologiajohtaja Jari Collinin mukaan korkeammilla taajuuksilla pieniä 5G-tukiasemia tullaan asentamaan ”joka katuvaloon”. Näissä pienissä soluissa saadaan paikallisesti erittäin suuri datanopeus.
Korkeammilla taajuuksilla on kääntöpuolensa. Telialla verkkoarkkitehtuureista ja niiden kehityksestä vastaava johtaja Timo Hietalahti myönsi, ettei signaali noissa taajuuksissa läpäise ”juuri mitään”. – Kyllä se linkki vaatii näköyhteyttä.
Liikkeelle lähdetään kuitenkin 3,5 gigahertsistä. Vielä syyskuun aikana Suomessa käynnistyy taajuushuutokauppa, jossa operaattoreille on jaossa lähes 400 megahertsiä 3410-3800 megahertsin alueelta. Jos kaikki menee entiseen tapaan ”sopuisasti”, kaikille kolmelle suurelle operaattorille tulee riittävästi kaistaa laadukkaiden 5G-palvelujen tarjoamiseen.
Hietalahden mukaan Telian infra on käytännössä valmis 5G-aikaan. Tukiasemat tulevat pääsääntöisesti nykyisille 4G-saiteille, jotka on jo yhdistetty kuidulla runkoverkkoon. Monia asia kuitenkin muuttuu 5G:n myötä.
- Käytännössä data tulee kulkemaan 5G-radion kautta ja kaikki ohjausliikenne tapahtuu 4G:n välityksellä, Hietalahti sanoo. Tekninen termi tälle on ”control plane” ja se tarkoittaa käytännössä signalointia tukiaseman ja päätelaitteen välillä, esimerkiksi kättelyä ja yhteyden siirtymisen hallintaa solusta toiseen.
Ehkä merkittävin 5G:n tuoma parannus on latenssin kutistuminen millisekuntiin. 4G-verkoissa päästään parhaimmillaan 10-12 millisekuntiin. Telian Töölön jalkapallostadionin testiverkossa latenssi on noin 5 millisekuntia.
Millisekunnin latenssi tarkoittaa käytännössä sitä, ettei laskentaa voi tehdä kovin kaukana päätelaitteesta. – Silloin kun dataa ei tarvitse viedä verkkoon, laskenta tehdään tukiasemassa, Hietalahti selventää.
Uusien taajuuksien saaminen mobiilikäyttöön ei tarkoita, etteikö taajuuksista ole jatkossakin pulaa. Hietalahti uskoo, että 2G- ja 3G-verkkojen käytössä olevat taajuudet tullaan jakamaan uusiksi ensi vuosikymmenellä. – Telia ilmoitti jo Norjassa ajavansa alas 3G-verkon vuonna 2020. Muutos vie tietysti pitkän aikaa ja tapahtuu eri alueilla eri aikaan, Hietalahti arvioi.
Kuvassa näkyy yksi Telian eilisistä 5G-demoista. Siinä seurattiin kahta jalkapalloa pelaavaa 5G:n mahdollistamalla IoT-tekniikalla, jolla tuotettiin liikettä, nopeutta ja sykettä seuraavaa dataa. 5G-verkossa yhteen soluuun saadaan sopimaan kymmeniä tuhansia IoT-laitteita.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.
Emerson laajentaa NI PXI-mittalaitevalikoimaa uusilla, aiempaa edullisemmilla moduuleilla. Samalla yhä useammat mittausjärjestelmät pääsevät hyödyntämään Nigel-tekoälyavustajaa, joka nopeuttaa automatisoitujen testien kehittämistä ja vianetsintää.
5G-yhteyden rakentamiseen ei välttämättä tarvita matkapuhelinoperaattoria, SIM-kortteja eikä lisensoitua radiotaajuutta. DECT NR+ tuo 5G-standardin ominaisuuksia paikallisiin IoT-verkkoihin, joissa tarvitaan pitkää kantamaa, pientä viivettä ja luotettavaa tiedonsiirtoa. Uusi tekniikka yhdistää itsestään järjestäytyvän mesh-verkon, energiatehokkuuden ja nopean tiedonsiirron tavalla, joka haastaa monet nykyiset langattomat ratkaisut.