JavaScript is currently disabled.Please enable it for a better experience of Jumi.

Suurin osa maahan tulevasta auringonvalosta imeytyy maan pintoihin, valtameriin ja ilmakehään. Tämän lämpenemisen seurauksena infrapunasäteilyä emittoituu kaikkialla ympärillämme 24 tuntia vuorokaudessa. King Abdullah University of Science and Technologyn (KAUST) tutkijat ovat kehittäneet rektennan, joka voi hyödyntää tätä energiaa muuntamalla sen aaltosignaalia hyödylliseksi sähköksi.

Koska infrapunaemissioilla on hyvin pienet aallonpituudet, ne tarvitsevat nanokokoisia antenneja. Tunnelointipiirit, kuten metalli-eristin-metalli (MIM) -diodit, tasasuuntaavat infrapuna-aaltoja virraksi siirtämällä elektroneja nanokokoisen esteen kautta.

Tunneloitavien voimakkaiden kenttien tuottamiseksi tarvitaan rusettimaista nanoantennia, jossa on ohut eristävä kalvo kahden hieman päällekkäin menevän metalliosan väliin.

Tutkijoiden mukaan valitsemalla metalleja joilla on erilaiset työfunktiot uusi MIM-diodi voi napata infrapuna-aaltoja nollajännitteellä. Kyse on passiivisesta ominaisuudesta, joka kytkee laitteen vain tarvittaessa. Infrapuna-altistuksella tehdyt kokeet paljastivat, että rusetti onnistui keräämään energiaa yksinomaan säteilystä eikä lämpövaikutuksista, mikä ilmenee polarisaatiosta riippuvasta antojännitteestä.

Georgia Techin tutkijaryhmä, joka esitteli oman optisen rektennan vuonna 2015, raportoi nyt kaksinkertaistaneensa rakenteen tehokkuuden ja siirtymisestä ilmalle vakaisiin diodimateriaaleihin. Tutkijoiden suunnitelma koostuu hiilinanoputkiantennista ja dioditasasuuntaajasta.

Optiset rektennat toimivat kytkemällä valon sähkömagneettikenttä antenniin, tässä tapauksessa moniseinämäisten hiilinanoputkien joukkoon, joiden päät on avattu. Sähkömagneettinen kenttä luo värähtelyä antennissa, jolloin syntyy vaihteleva elektronien virta. Kun elektronivirta saavuttaa huippunsa antennin toisessa päässä, diodi sulkeutuu kaapaten elektronit ja avautuu uudelleen, jotta kaapata seuraava värähtelyn. Tämä luo virtavuon.

Saadakseen rakenteen kestämään normaalia ympäristöilmaa he päätyivät aluminaa (Al2O3) ja hafniumdioksidia (HfO2) sisältävän kaksikerroksisen materiaalin kannalle. Uuden yhdistelmän kanssa valmistetut rektennat ovat pysyneet toiminnassa jo vuoden.

Veijo Hänninen
Nanobittejä 13.2.2018

 
 

LTE-mikroverkot tuovat yhteydet jopa kaivokseen

Erityisesti teollisuuden tarpeisiin sopivat LTE-mikroverkot ovat vähitellen siirtymässä pilottikohteista tuotantokäyttöön. Teknologia tarjoaa teollisuudelle uudenlaisia mahdollisuuksia, hyvää käytettävyyttä ja vahvaa tietoturvaa.

Lue lisää...

Koko järjestelmää voidaan simuloida kerralla

Simulointi on perusedellytys monimutkaisen järjestelmän onnistuneelle suunnittelulle, kehittämiselle ja testaamiselle. Yhdistämällä Wind Riverin Simicsin kaltainen tietokoneen simulointiohjelmisto fyysisen järjestelmän ja ympäristön simulaatioon voidaan koko järjestelmän kattavia testejä ajaa täysin automaattisesti niin usein kuin halutaan.

Lue lisää...
 
ETN_fi Thaimaan luolapelastusoperaatiossa käytettiin MaxMesh-verkkotekniikkaa, joka perustui Analog Devicesin AD9364-piire… https://t.co/eVFbYcblRg
ETN_fi Älä käytä verkkopankkia julkisilla laitteilla tai wifillä! https://t.co/oghm4QvzPj
ETN_fi Tämän takia Linux ei valtaa työpöytiä https://t.co/GmLMkZ7C1q
ETN_fi The 1st ever ETNdigi is out! Ensimmäinen ETNdigi ilmestyi – lue vankka paketti IoT-tekniikasta https://t.co/AeNPCRgufC
ETN_fi What is Mindsphere IoT by Siemens?. Ilmari Veijola explains at ECF2018. https://t.co/PczsxwpCO4 @SiemensSuomi @ETN_fi
 
 

ny template