Intel kirjasi uudet ennätyslukemat sekä viime vuonna että vuoden viimeisellä neljänneksellä. Silti yhtiön pääjohtaja Bruce Krzanich joutui osavuosikatsauksen yhteydessä lähinnä selittelemään, miten on mahdollista että sen tuotteisiin päätyi Spectre- ja Meltdown-nimillä tunnetut haavoittuvuudet.
Intelin liikevaihto kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia 62,8 miljardiin dollariin, vaikka se putosikin puolijohdevalmistajien listalla kakkoseksi Samsungin taakse.. Nettotulos oli 9,6 miljardia dollaria. Omistajilla maksettiin osinkoja 5,1 miljardin dollarin edestä.
Krzanich kertoi taloustoimittajille, että yhtiö on edistynyt prosessoriensa haavoittuvuuksien paikkaamisessa. Tänä vuonna yhtiö aikoo tuoda markkinoille entistä turvallisempia piirejä, Krzanich vakuutti. Tottakai, juuri surkeammin yhtiön tuotteiden tietoturva ei olisi voinut mennä.
Moni on kritisoinut Intelin tapaa paikata haavoittuvuudet. Eniten palstatilaa on saanut Linus Torvalds, jonka mukaan Intelin menettely on ”silkkaa roskaa”. Torvalds toki käytti tuttuun tapaansa paljon värikkäämpää kieltä.
Torvaldsin kritiikki koski yhtä kolmesta haavoittuvuudesta, jonka Intel päätti olla toistaiseksi paikkaamatta. Mikrokerneliin jätetään haavoittuvuus, mutta tämä voidaan ”liputtaa” varoitukseksi. Torvaldsin kritiikki on oikein kahdella tapaa: Intelin korjaus on heikko ja toisaalta ohjelmistovirhettä ei pitäisi jättää osaksi koodia. Se tekee siitä tavallaan arkkitehtuurin osan.
Torvaldsin kovaa kritiikkiä on pidetty kohtuuttomana. Jotkut analyytikot vaativat Linuxin kehittäjältä ratkaisuja ainaisen marinan sijaan. Näiltä on jäänyt näkemättä Torvaldsin sivulauseessa esittämä ratkaisu, jota mies itsekään ei pitänyt realistisena: takaisinkutsutaan kaikki viimeisen 20 vuoden aikana myydyt mikroprosessorit.






Teollisuuden sulautetut järjestelmät suunnitellaan usein 10–15 vuoden käyttöikää varten. Muistitekniikka ja komponenttien saatavuus muuttuvat kuitenkin huomattavasti nopeammin. Kingstonin Suomen liiketoiminnan kehityspäällikkö Mikko Maanoja korostaa, että muistivalinnat ja komponenttien elinkaaren hallinta on otettava huomioon jo laitteen suunnitteluvaiheessa.
Saksalainen Rohde & Schwarz on esitellyt Münchenin Electronica-messuilla uuden FNH-käsianalysaattorin, joka yhdistää spektrianalyysin, reaaliaikaisen spektrianalyysin, vektoriverkkoanalyysin ja tehomittaukset samaan laitteeseen. Uutuuden merkittävin tekninen ominaisuus on jopa 125 megahertsin reaaliaikainen analyysikaista, joka on valmistajan mukaan luokkansa levein.



Emerson laajentaa NI PXI-mittalaitevalikoimaa uusilla, aiempaa edullisemmilla moduuleilla. Samalla yhä useammat mittausjärjestelmät pääsevät hyödyntämään Nigel-tekoälyavustajaa, joka nopeuttaa automatisoitujen testien kehittämistä ja vianetsintää.







