Monessa sähkötarvikkeita myyvässä liikkeessä myydään suojakosketinpistorasioiden eli sukorasioiden testaamiseen tarkoitettuja testereitä, joilla voi nopeasti testata, onko pistorasia kytketty oikein. Niiden kanssa pitää olla erityisen huolellinen, sillä myynnissä on edelleen vaarallisia sukotestereitä.

Oikein kytketyssä suojakosketinpistorasiassa suojajohdin (PE) on kytketty suojakoskettimeen, vasemmanpuoleinen kosketin nollajohtimeen (N) ja oikeanpuoleinen vaihejohtimeen (L). Mikäli kyseessä on kaksijohdinjärjestelmällä toteutettu vanha kiinteistö, pistorasialle tulee vain kaksi johdinta: vaihejohdin (L) ja yhdistetty nolla- ja suojajohdin (PEN). Tällöin pistorasialla suojakosketin nollataan eli se yhdistetään johdonpätkällä nollajohtimeen.

Vaarallisin pistorasian kytkentään liittyvä vika on suojakoskettimen nollaaminen virheellisesti vaihejohtimeen. Mikäli tällaiseen pistorasiaan kytketään suojamaadoitettu laite, vaihejohdin kytkeytyy sen runkoon, joka muuttuu jännitteiseksi rakennuksen maapotentiaalia vasten. Vaarallista on myös itse koskettimeen koskeminen.

Mainittu virhekytkentä johti 2015 putkiasentajan kuolemaan, kun hän kytki viemärinavaustyökalun kylpyhuoneen virheellisesti nollattuun pistorasiaan. Asukas ei ollut virhekytkentää huomannut, koska hän oli käyttänyt pistorasiassa vain suojaeristettyjä laitteita, kuten parranajokonetta, eikä näin ollen ollut koskenut vaaralliseen suojakoskettimeen.

Vuonna 2003 nuori mies kuoli koskettuaan asuntovaunun vetoaisaan, joka oli jännitteinen saman kytkentävirheen johdosta. Tukesin onnettomuusrekisteristä löytyy lisäksi kymmenen vuoden ajalta kymmenkunta virheelliseen nollaukseen liittyvää sähköiskutapaturmaa, jotka eivät onneksi johtaneet kuolemaan.

Kahdenlaisia sukotestereitä - toinen on vaarallinen

Markkinoilla on karkeasti kahdentyyppisiä sukotestereitä: toisessa tyypissä on maadoituksen koestamiseen tarkoitettu koskettava metallinasta, toisessa on pelkästään kolme ilmaisinlamppua.

Mikäli pelkillä merkkilampuilla varustettua sukotesteriä käytetään kaksijohdinjärjestelmään kytketyssä nollatussa pistorasiassa, se ei kykene havaitsemaan virheellistä nollausta, koska testeri ei voi tietää mistään, onko nollaus tehty nolla- vai vaihejohtimeen, koska testerillä ei ole yhteyttä rakennuksen maapotentiaaliin.

Maadoituksen koestusnastalla varustettu sukotesteri havaitsee virheellisen nollauksen, kun käyttäjä koskettaa maadoitusnastaa. Testerissä näkyy tällöin (yleensä nestekidenäytöllä) vaarasymboli, kun se tunnistaa suojakoskettimen ja maapotentiaalin välillä jännitteen. Tällainen toimiva testeri näkyy yllä olevassa kuvassa.

Sen sijaan allaolevan kuvan sukotesteri näyttää pistorasian olevan kunnossa, vaikka suojakoskettimessa on hengenvaarallinen jännite!

Pelkkä sukotesterin käyttö ei riitä käyttöönottotarkastukseksi

Sähköturvallisuuslain mukaan sähköasennukselle on tehtävä aina käyttöönottotarkastus, vaikka kyse olisi vähäisestä työstä kuten rikkinäisen pistorasian vaihtamisesta. Pienjännitestandardin osa 6000-6:n luku 61 sisältää vaatimukset käyttöönottotarkastukselle ja 6000-8-802 vaatimukset korjaus-, muutos- ja laajennustöille.

Korjatuille sähköasennuksille käyttöönottotarkastukset tehdään kulloinkin perusteltavissa olevan tarpeen mukaisesti (pienissä korjaustöissä soveltuvin osin). Käytännössä tämä tarkoittaa rikkinäistä pistorasiaa vaihdettaessa, että aistinvaraisen tarkastuksen ja toimintakokeen lisäksi pistorasiasta on testattava suojajohdinpiirin jatkuvuus. Testilaitteen on kyettävä tuottamaan vähintään 0,2 ampeerin virta, eli tavallinen yleismittari ei riitä vaan mittaus on suoritettava asennustesterillä tai riittävän testausvirran tuottavalla yleismittarilla.

Muutetuille ja laajennetuille sähköasennuksille pitää standardin mukaan tehdä luvun 61 mukaiset käyttöönottotarkastukset, jotka sisältävät aistinvaraisen tarkastuksen lisäksi mm. suojajohtimen jatkuvuuden mittauksen ja eristysresistanssin mittaamisen. Käytännössä etenkin eristysresistanssin mittaaminen jo käytössä olevasta ryhmäjohdosta tuottaa lisävaivaa eikä ole tarkoituksenmukaista. Tämän johdosta Sähköinfon julkaisussa 218 kysymystä ja vastausta sähköasennusstandardien soveltamisesta todetaankin, että vähäiselle sähkötyölle, kuten sukopistorasian tai valaisimen asennukselle, riittää silmämääräisen tarkastuksen lisäksi suojajohtimen jatkuvuuden mittaaminen.

Mikäli keskukseen lisätään kokonaan uusi ryhmäjohto, tulee tämän eristysresistanssikin mitata.

Korjaus-, muutos- ja laajennustyötä koskevassa standardissa painotetaan erikseen, että PEN-johtimien kytkentöihin ja nolla- ja suojamaadoitusjohdinpiirin erillään olon varmistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Sukotesteriä ei siis käytännössä edes tarvita sukorasian testaamiseen. Mikäli suojakosketin on vahingossa kytketty jännitteiseksi, virhekytkentä paljastuu suojajohtimen jatkuvuusmittausta tehtäessä.

Ennen toimintatestiä ja mittauksia sukotesterillä näkee yhdellä vilkaisulla, että asennus on tehty oikein, joten kyseessä on ihan hyödyllinen apuväline. Koska maadoituksen koestusnastalla varustettu testeri on lähes samanhintainen kuin “vaarallinen” testeri, ei ole mitään syytä olla käyttämättä sellaista. Maadoituksen koestusnastalla varustettu sukotesteri testaa pistorasian oikein, johtojärjestelmästä riippumatta. Tällaisella testerillä on nopeaa tarkastaa esimerkiksi vanhan kiinteistön kaikki pistorasiat virhekytkentöjen ja maadoituskatkosten varalta.

Tukes ja Säty varoittavat

Sähkötarkastusyhdistys Säty varoitti marraskuussa 2016 markkinoilla olevasta sukotesteristä, joka ei havaitse virheellistä nollausta. Testerin käyttöohjeessa mainitaan, että testeri ei sovellu kaksijohdinverkoille. Myös Tukes varoittaa kyseisestä testeristä.

Vastaavanlaisia testereitä on myynnissä muitakin. Esimerkiksi Motonet myy Laserliner Livecheck -pistorasiatesteriä, joka “tunnistaa pistorasian, jossa maadoitusjohto on kytketty väärin”. Laitteen käyttöohjeessa ei ole minkäänlaista mainintaa siitä, että testeri ei sovellu kaksijohdinverkoille. Laserlinerillä on myös malli, joka tunnistaa virheellisen nollauksen.

Tiivistelmänä voidaan sanoa, että sukotesteri on näppärä apuväline. Sukotesterit, joista puuttuu maadoituksen koestusnasta, joutavat kuitenkin romukoppaan. Sukotesterillä tehty testi ei myöskään korvaa standardin mukaista käyttöönottotarkastusta ja siihen kuuluvaa suojajohdinpiirin jatkuvuusmittausta.

Vesa Linja-aho, lehtori, Metropolia-ammattikorkeakoulu