Aalto-yliopistossa on tehty merkittävä innovaatio aurinkokennojen valmistuksessa. Kehitetyssä menetelmässä kennot voidaan valmistaa mustesuihkutulostimella ja silkkipainatuksella, ja niitä on myös mahdollista kuvioida tarpeiden ja toiveiden mukaan.
Auringonvalosta saadaan maan pinnalle päivässä enemmän energiaa kuin maapallolla kulutetaan koko vuoden aikana. Perinteisten aurinkokennojen valmistaminen on kuitenkin edelleen kallista, koska ne sisältävät erittäin puhdasta piitä. Puhtaan piin käsittely vaatii erityiset puhdastilat, mikä nostaa valmistamisen kustannuksia.
Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät Ghufran Hashmin johdolla CARPRINT-hankkeessa tulostettavia aurinkokennoja, joiden avulla voidaan tehostaa aurinkoenergian hyödyntämistä ja laskea sen talteenoton kustannuksia.
Hankkeessa kehitetään erittäin tehokkaita, edullisia ja kestäviä aurinkokennoja. Niiden valmistuksessa hyödynnetään uutta materiaaliyhdistelmää, hiiltä ja perovskiittia. Näitä aurinkokennoja voidaan integroida erilaisiin rakenteisiin ja laitteisiin, kuten ikkunoihin, lasiseiniin tai parvekekaiteisiin.
- Aurinkokennot voidaan valmistaa esimerkiksi mustesuihkutulostimen ja silkkipainatuksen avulla. Valmistuksessa ei tarvita puhdastilaa, vaan siihen riittää tavanomainen tuotantolinja, sanoo Ghufran Hashmi.
Aurinkokennoihin pystytään myös luomaan erilaisia kuvioita – tarpeiden ja toiveiden mukaan. Tekniikka vaikuttaa lupaavalta, koska kennot voidaan räätälöidä helposti kuhunkin käyttökohteeseen ja integroida suoraan esimerkiksi rakennuskomponentteihin. Näin ne sulautuvat osaksi rakennuksen arkkitehtuurisia lasipintoja, kuten julkisivuelementtejä tai katoksia. Aurinkokennon integroinnin tuoma lisäkustannus jää myös vähäiseksi.
Aurinkopaneelin prototyyppiä on käytetty hyvin tuloksin laboratoriossa. Entistä tiiviimpi yhteistyö teollisuuden kanssa auttaa kasvattamaan aurinkokennojen tuotannon mittakaavaa niin, että ne saadaan myös kaupalliseen valmistukseen.
Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta myönnettiin juuri 600 000 euron rahoitus aurinkopaneelien jatkokehittämiseen. Rahoituksen myönsivät yhdessä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö.
Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto
Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.